Viisi askelta kohti kognitiivisesti kestävää työelämää

Edellisessä blogitekstissä kirjoitin kognitiivisen ergonomian merkityksestä tietotyössä sekä kognitiivisen kuormituksen kielteisistä vaikutuksista työnkuvaan. Kielteisiin vaikutuksiin lukeutui mm. heikentynyt työkyky sekä lisääntynyt ahdistuneisuus.

Tässä blogitekstissä esittelen viisi askelta, joiden avulla työntekijät sekä organisaatio voivat siirtyä kohti kognitiivisesti kestävää työmpäristöä.

1. Tietoisuuden lisääminen

Ensimmäinen askel kohti kognitiivisesti kestävää työelämää on kognitiivisen ergonomian perustan luominen sekä tietoisuuden lisääminen organisaatiossa. Mitä on tietotyö? Mikä aiheuttaa kognitiivista kuormitusta? Miten voimme vähentää sitä?

2. Koulutuksen tukeminen

Seuraava askel on koulutus. Organisaation työntekijöille tulisi tarjota mahdollisuus oppia ja ymmärtää kognitiivista ergonomiaa ja kuormitusta paremmin.

Tunnistamalla kognitiivisen kuormituksen lähteet työntekijä pystyy paremmin ymmärtämään mikä vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa ja työsuoritukseensa. Tämä taas auttaa työntekijää hallitsemaan työtään, priorisoimaan tehtävälistoja, laatimaan viikkosuunnitelmia sekä hyödyntämään kalenteriaan. Tällä tavoin töiden suunnittelu antaa tilaa kognitiiviselle palautumiselle jokaisen työpäivän jälkeen.

3. Työympäristön kehittäminen

Kolmas askel on organisaation fyysisen ja virtuaalisen työmpäristön kehittäminen. Toimistoympäristön tilojen ja käytäntöjen kehittäminen esimerkiksi lay-out-suunnittelu ja yhteisesti sovitut hiljaiset tunnit tukevat kognitiivista ergonomiaa.

4. Etätyön ohjeistus

Neljäs askel on ohjeistuksen luominen etätyöhön. Milloin ja miten otetaan yhteyttä, milloin ei? Miten varataan kalenteriaikoja toisilta?

5. Etätyön tukeminen

Viimeisenä askeleena toimii paikkariippumattomien työtapojen tukeminen, kuten avun tarjoaminen siihen, miten oikeaoppisesti rakentaa työpiste kotiin.

Kohti kognitiivisesti kestävää työelämää

Kognitiivinen ergonomia on avainasemassa tietointensiivisten organisaatioiden menestyksen kannalta, sillä päivittäinen työ edellyttää kykyä keskittyä ja keskittyminen on helpointa silloin, kun työympäristössä on mahdollisimman vähän kognitiivista kuormitusta. Työntekijätkin tietävät tämän: haastattelutulosteni perusteella vastaajat suosivat kognitiivisesti ergonomistatyö ympäristöä fyysisesti ergonomisen työympäristön sijaan, erityisesti silloin, kun työtaakka ja kognitiivinen kuorma on suurempi.

Avoimella keskustelulla sekä tiedon keruulla tietotyöntekijöiltä voimme oppia ja muokata nykyaikaista työelämää kognisesti kestävämpään suuntaan. Tämä on urakka kohti iloisempaa työelämää!

Askeleet kohti kognitiivisesti kestävämpää organisaatiota

Lähteet:

• Costas, J., & Kärreman, D. (2016). The bored self in knowledge work. Human Relations, 69(1), 61-83.
• Kalakoski, V. (2019). Cognitive Ergonomics is a Matter of Cognitive Factors. In ReCogErg@ ECCC (pp. 46-51).
• Paajanen, T. & Kalakoski, V. (2017). Mitä työterveyslääkärin tulisi tietää kognitiivisesta ergonomiasta? Työterveyslääkäri-lehti 35 (2), 16-21.
• Pyöriä, P. (2005). The concept of knowledge work revisited. Journal of knowledge management. 9 (3), 116-127.
• Työterveyslaitos. Kokonaisvaltainen ergonomia.

Tämä blogi perustuu kirjoittajan MBA-lopputyöhön Vaasan yliopistossa. Huld on erittäin tietointensiivinen organisaatio, ja se sopi hyvin opinnäytetyön aiheeksi, mikä kannusti Juhoa toteuttamaan tutkimuksen Huldille.