Maailmalla on jo älykirjelaatikoita, mutta Postin, Telian ja Huldin yhteistyön tulos on tiettävästi maailman ensimmäinen laatikko, jossa käytetään uutta narrowband-verkkoteknologiaa. Se on siis yksi esineiden internetin eli IoT:n (Internet of Things) ilmentymä.
Uusi NB-IoT-älykirjelaatikko varoittaa heti, kun laatikko alkaa täyttyä ja säästää kuljettajan myös turhalta reissulta, jos laatikko on tyhjä.
Maailmalla on jo älykirjelaatikoita, mutta Postin, Telian ja Huldin yhteistyön tulos on tiettävästi maailman ensimmäinen laatikko, jossa käytetään uutta narrowband-verkkoteknologiaa. Se on siis yksi esineiden internetin eli IoT:n (Internet of Things) ilmentymä.
NB-IoT on kansainvälinen verkkoteknologia, jolla voi kytkeä suurenkin määrän laitteita verkkoon edullisesti ja luotettavasti, ja data on reaaliaikaista. NB-IoTiin ovat sitoutuneet maailman suurimmat tietoliikenneyritykset, kuten Ericsson, Samsung, Huawei, Intel, Nokia ja Telia.
”Haluamme tällä juuri aloitetulla pilottihankkeella napata tuoreeltaan kiinni NB-IoTiin. Seuraamme tiiviisti digitalisaation uusinta kehitystä ja olemme ketteriä toimimaan. Nyt katsomme, mitä oppia saamme älykirjelaatikoista. Pilotti ennen kaikkea testaa NB-IoT-verkkoa, johon voi tulevaisuudessa liittää monenlaisia ominaisuuksia”, sanoo prosessijohtaja Sami Reponen Postin tuotannosta.
Tuoreessa pilottihankkeessa on mukana aluksi viisi älykirjelaatikkoa Helsingissä ja Oulussa. Niitä ei erota muista kirjelaatikoista – sensorit on asennettu nykyisiin laatikoihin, eikä niissä ole leimaa tai lappua kertomassa lisä-älystä. Kaikkiaan postilla on 5 140 kirjelaatikkoa ympäri maata.
”Telia on tähän pilottiin loistava kumppani. Sillä tulee olemaan koko maan kattava narrowband-verkko, joten voimme tuoda uusia palveluja koko kansan saataville”, Reponen kiittelee.
Joka kerta kun pilottikirjelaatikon luukku aukeaa, NB-IoT-sensorit reagoivat. Ne kertovat reaaliajassa, kun kirjeitä tai kortteja tipahtaa laatikon uumeniin ja mihin aikaan tai alkaako kirjelaatikko olla täynnä. Sensorit myös hälyttävät, jos joku on käynyt tihutöissä.
Kirjesalaisuudesta ei tarvitse olla huolissaan. Postia ei skannata eikä kuvata. Kun pilottikirjelaatikossa tapahtuu, tieto näkyy Postin viisihenkisen pilottiryhmän puhelimissa.
”Kun päivitys näkyi ensimmäistä kertaa omalla kännykälläni, olin kahvitauolla työmatkalla Varkaudesta Helsinkiin. Oli se aika sykähdyttävä tilanne, varsinkin kun ajattelin, että mitä kaikkea tällainen reaaliaikainen seuranta meille jatkossa mahdollistaakaan”, sanoo Reponen.
”Jos esimerkiksi laatikon tyhjennysaika on kello 14 ja jakajien postimobiiliin tulee tieto, että luukku ei ole tänään heilahtanut, niin turha siihen on käyttää aikaa ja kilometrejä. Kun osoitteellisia lähetyksiä on vuosittain miljardi ja paketteja 35 miljoonaa, ei ole yhdentekevää, millä tavoin Posti pystyy seuraamaan niiden kulkua. Tieto säästää luontoa ja rahaa. Jos jokaisen Postin kautta kulkevan lähetyksen käsittelyyn käytettäisiin sekunti enemmän työaikaa päivässä kuin nyt, kulut kasvaisivat 13 miljoonalla eurolla vuodessa. Jos säästämme puolikin minuuttia työaikaa kirjelaatikolla käymisestä, siitä kertyy iso raha.” Reponen summaa.
”Näemme heti, jos jotakin jätetään tekemättä tai meille sattuu virhe. Ehdimme korjata sen ennen kuin asiakkaalle tulee harmia.”, jatkaa Reponen.
Esimerkiksi jakaja on helppo hälyttää takaisin, jos hän on tyhjentänyt kirjelaatikon viisi minuuttia liian aikaisin ja joku onkin vielä sen jälkeen vienyt laatikkoon postia. Ruuhka-aikoina, kuten jouluna, ystävänpäivänä ja pääsiäisenä on tärkeää saada tietoa, missä kirjelaatikot alkavat täyttyä. Vakiokierros ei ole tuolloin välttämättä se järkevin tyhjennysreitti. Pilotilla haetaan myös apua logistiikkavirtojen hallintaan.
Postilla on eri puolilla maata 3 300 ajoneuvoa, joiden kilometreistä kertyy päivässä yli kuusi kertaa maapallon ympärys. Sen lisäksi rekat sahaavat Suomen teillä päivittäin neljä ja puoli kertaa maailman ympäri.
”Näillä kilometrimäärillä meitä kiinnostaa kovasti, mitä muuta voimme tehdä kuin ajaa autoa. Mihin kaikkeen autoissa olevaa dataa voi hyödyntää?”
Jatkossa älykirjelaatikkojen sensorin tiedot on tarkoitus yhdistää suoraan Postin raportointijärjestelmään ja Postin tavoitteena on, että jokainen kuski saisi tietoa jatkuvasti. ”Samalla voimme seurata myös keskitetysti, miten posti liikkuu reaaliajassa”, Reponen sanoo.
Entä mitä Posti aikoo näiden ensimmäisten askelten jälkeen?
”Puheissa on jo nyt villejä ajatuksia. Tulevaisuuden älykkään kaupungin kirjelaatikoistahan voisi vaikka nähdä päivän sään tai niitä pystyisi käyttämään markkinointipintana – tai miksei vaikka 5 G -tukiasemina. Tulevaisuus on mahdollisuuksia ja yllätyksiä täynnä. Nyt Posti jo kuvaa routavaurioita ja liikennemerkkejä samalla kun kuljetamme postia halki maan. Meillä Postissa porukka on innoissaan kaikesta uudesta.”
Palvelujen ekologisuus lisääntyy Reposen mukaan entisestään, kun kaikki posti ja kuljetuksen tarpeet nähdään reaaliaikaisesti ja reitit pystytään optimoimaan niiden mukaan. Mutta ykkösenä säilyy silti Postin perusidea: ihmisten pitää saada postinsa ajallaan.
”Olen luvannut Varkaudessa asuvalle äidillenikin, että voit kaikessa rauhassa tilata postin kautta lähetyksiä ja lähettää kortteja ja kirjeitä. Tuomme ja viemme ne joka ikisenä päivänä sovitusti ehjänä perille oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. Ja äidille annetut lupaukset on syytä pitää”, prosessijohtaja Reponen hymyilee.