Luonnonvarojen ehtyminen, ilmaston lämpeneminen, väestönkasvu, pandemiat, kaupungistuminen ja vahva digitalisoituminen vaikuttavat myös koneiden, laitteiden ja tuotteiden suunnitteluun.
Uudet tuulet puhaltavat myös teollisen muotoilun kentällä erityisesti fyysisten tuotteiden digitalisoitumisen kautta. Laitteet tuottavat ennennäkemättömän määrän dataa, jota jalostetaan tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Business Design ja Design Thinking ovat päivän kuumimmat trendit, mutta ihmisen yhteys materiaan ei kuitenkaan häviä tulevaisuudessa. Jonkun pitää edelleen muotoilla tulevaisuuden robotit ja automaattiset koneet.
Yrityksen identiteetin perustana on tuotteiden/palveluiden omaleimainen muotokieli. Tämä luo yritykselle selkeän ja tunnistettavan tuotemaailman, joka löydetään. Muotoilu voi henkiä brändin syvimpiä arvoja, laatua, kestävää kehitystä sekä tuotteelle ominaista käyttöympäristöä. Modernissa maailmassa estetiikan vaade on levinnyt myös työelämään: ympäristöön, työkaluihin sekä koneisiin. Monesti jopa työn tehokkuus on kiinni innostuneesta henkilöstöstä. Usealla toimialalla kaluston on vastattava haluttavuudeltaan vapaa-ajalla totuttuun maailmaan. Työkalukaan ei voi näyttää vain koneelta.
Osana tuotesuunnitteluprosessia teollinen muotoilu ratkaisee tuotteen, tekniikan ja ihmisen välisen toiminnan haasteita. Haasteita voivat olla esimerkiksi tuotteen luonteva ergonomia, intuitiivinen käytettävyys, johdonmukainen huollettavuus, tehokas varastointi ja kuljetukset. Turvallisuus on myös monessa tuotteessa erittäin suuressa roolissa. Ammattitaitoinen muotoilija ei tyydy vain ulkomuodon luomiseen, vaan ymmärtää tuotetta ja sen käyttöä/käyttöympäristöä syvemmin.
Tuotetta suunniteltaessa muotoilijalla on yksinkertaistajan ja inhimillistäjän rooli. Rakenneratkaisujen esteettinen vaikutelma yhdistettynä helppokäyttöisyyteen tuottaa helposti ideoita, joiden avulla rakenteet yksinkertaistuvat sekä valmistettavuus tehostuu. Hyvin usein muotoilijat työskentelevät tiiviisti muiden osaamisalueiden, kuten mekaniikkasuunnittelijoiden kanssa, mikä takaa jo projektin varhaisessa vaiheessa tuotannollisesti järkevät ratkaisut.
Muotoilijan tehtävään kuuluu myös tuotteiden suunnittelu kestävän kehityksen kannalta. Oikeat materiaalivalinnat vaikuttavat positiivisesti tuotteiden elinkaareen sekä niiden käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Uudet materiaalit ovat kestäviä, kevyitä, monikäyttöisiä ja nopeita valmistaa.
Kehittyneiden materiaalien ansiosta laitteiden rakenteita voidaan suunnitella vapaammin ja niiden painoa on voitu pudottaa, mikä on tehnyt esim. koneiden käytöstä helpompaa ja turvallisempaa sekä energiatehokkaampaa. Komposiiteista valmistetut kotelot puolestaan helpottavat melutasojen pudottamista ja pölyntorjuntaa.
Tulevaisuudessa tuotteiden ja laitteiden muotoilussa tulee vaikuttamaan yhä suuremmin käyttäjän ja tuotteen/ympäristön välinen vuorovaikutus. Erilaiset kehittyneet ohjausmenetelmät mahdollistavat laitteen toiminnan ilman fyysistä kontaktia luoden ympäristön, jossa esimerkiksi erilaisten tartuntatautien leviäminen heikkenee. Etäohjaukset mahdollistavat uudenlaisen toimintamallin niin merenkulkuun kuin lääkäripalveluihin. Laivojen ohjaamot ovat jo siirtymässä toimistoympäristöihin kauas Atlantin aallokoista ja nykyään lääkäri voi ohjata verikokeen ottoa Rovaniemellä Helsingistä käsin. Huomionarvoista on kuitenkin se, että fyysisiä laitteita tarvitaan kaikesta huolimatta molemmissa päissä.