Internet of Things (IoT) esiintyy RD Velhon projekteissa yleisimmin siten, että jonkin laitteen toiminnasta halutaan lähettää tietoa pilvipalveluun. Tieto voi olla mikä tahansa mitattava suure, kuten lämpötila, laitteen toimintatila, tärinä tai vaikkapa valon määrä. Teknisesti tällaisen mittauksen rakentaminen on yksinkertaista. Laitetaan anturointi kohteeseen, lähetetään data sopivan yhteyden yli pilveen ja ihastellaan dash boardista tuloksia.
Liiketoiminnan kannalta tilanne on mutkikas. Insinööri kyllä kerää dataa, mutta sen muuttaminen rahaksi on vaikeampaa. Parhaimmillaan IoT-ratkaisun avulla voidaan muuttaa liiketoiminta laitelähtöisestä palvelulähtöiseen muuttamalla laskutus laitteeseen sidotusta mallista asiakkaan saamaan hyötyyn.
Liiketoimintamallia pääsee arvioimaan nopealla pilotoinnilla. Alun perin opiskelijakäyttöön suunnatut alustat, kuten Arduino ja Raspberry PI ovat oivallisia välineitä alkuvaiheen nopeisiin kokeiluihin. Näiden avulla saa rakennettua perustoiminnallisuuden, jonka avulla voidaan kerätä haluttua dataa.
Yksinkertainen järjestelmä voi muodostua vaikkapa seuraavasti:
Datan hyödyntämiseen kannattaa käyttää palvelumuotoilun työkaluja, joiden avulla saadaan asiakkaan tarpeet tunnistettua ja liiketoiminnan mahdollisuuden selvitettyä. Pelkällä tiedolla ei yleensä lisäarvoa synny, vaan on saatava selville, mikä hyöty tiedosta on.
Teksti: Lassi Sutela