Ennen muotoilulla tarkoitettiin sitä työtä, jossa tuotteelle annetaan ulkomuoto. Hyvä muoto oli tärkein päämäärä. Jossain vaiheessa muotojen itsetarkoitusta vähennettiin ja keskityttiin funktionalisuuteen. Muodon tuli ilmentää käyttötarkoitusta.
Nyt tilanne on aivan toinen. Meillä on palvelumuotoilua ja muotoiluajattelua, jotka tarkoittavat jotakin muuta, kuin kappaleelle muodon antamista. Kummastakin löytyy lähes niin monta määritelmää, kuin on määrittelijääkin. Suomeksi termit on käännetty englannista, jossa design-sana ei tarkoita vain muotoilua. Muotoilu designin suorana käännöksenä on joskus jopa käännösvirhe. Mikä saattaa haitata käsitteiden ymmärtämistä ja niiden hyödyntämistä.
Suomenkielisessä Wikipediassa palvelumuotoilu määritellään tarkoittavan ”palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin.” Miksi halutaan rajata käytettävät menetelmät vain muotoilun menetelmiksi? Muotoilun työkalupakissa on toki mainioita menetelmiä palveluiden suunnitteluun, mutta monet palveluiden kehittämisessä käytettävät menetelmät ovat aivan yleisiä suunnittelun ja kehittämisen menetelmiä.
Palvelumuotoilun tavoitteena on lyhyesti sanottuna kehittää palvelua, joka täyttää käyttäjien tarpeet ja jota yritys haluaa ja kykenee tuottamaan. Palvelumuotoilu on liiketoiminnan kehittämistä ja arvolupauksen täyttämistä. Muotoiluajattelulla tarkoitetaan hyvin pitkälle sitä toimintamallia, johon palvelumuotoilukin perustuu. Muotoiluajattelun malli on myös käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan malli. Käytännössä muotoiluajattelu on paljon enemmän tekemistä kuin ajattelua.
Muotoilijoiden luovuus ja visuaalinen osaaminen on oleellinen osa palvelumuotoilua. Mutta muutakin osaamista tarvitaan. Teknologiayritysten palvelut sisältävät lähes aina IoT-ratkaisuja tai muuta tiedon keräämistä ja prosessointia. Palvelua voidaan kehittää kun tunnetaan käyttäjien tarpeet ja tekniikan sekä tiedonkäsittelyn mahdollisuudet. Tällaisessa työssä muotoilijan rooli voi olla keskeisin, mutta työ on paljon muutakin kuin muotoilua.
Tuotteiden kehittämisen prosessi alkaa muotoiluajattelun mukaisesti käyttäjän tarpeiden selvittämisestä. Samalla selvitetään tuoteportfolioon, brändiin, tekniikkaan ja kustannuksiin yms. liittyvät seikat ja huomioidaan säädökset ja standardit. Ennen kuin muotoilijan kannattaa piirtää yhtään luonnosta, on käytössä oltava design study -vaiheen tuottama määrittely. Design study -vaihe ei ole vain muotoilijan työn kannalta oleellinen vaihe, vaan se on oleellinen tuotekehityksen onnistumisen kannalta. Muotoilun prosessi ei ole tuotekehityksen irrallinen vaihe, vaan se on yhdessä muiden kanssa tehtävä prosessin osa. Kukaan ei voi onnistua ilman muiden osaamista.
Service design, design thinking ja design study kattavat siis paljon muutakin kuin muotoilun sanan perinteisessä merkityksessä. Muotoilu voidaan toki ymmärtää uudella tavalla siten, että kaikki käyttäjälähtöinen laaja-alainen suunnittelu on muotoilua. Muotoilu on kaikille yhteisesti kuuluva vastuualue, jonka toteuttamiseen tarvitaan monialaista osaamista.
Teksti: Hannu Havusto