Kognitiivinen työergonomia ja kognitiivinen kuormitus tietotyössä

Työelämä on viime vuosikymmenien aikana muuttunut ruumiillisesta työstä tietotyöksi. Vaikka käsiteltävän tiedon tarve on tätä myötä kasvanut eksponentiaalisesti, ihmisen tiedonkäsittelyn periaatteet ja aivojen rakenteet ovat pysyneet samoina ainakin 30 000 vuotta (Kalakoski, 2019).

Tämän vuoksi työergonomian painopistettä tulisi laajentaa fyysisten aspektien lisäksi myös kognitiiviseen ergonomiaan. Se on tietotyöntekijöiden kannalta ergonomian keskeinen osa-alue, sillä kognitiivisella rasituksella voi olla negatiivisia vaikutuksia työsuoritukseen. Siinä missä perinteinen ergonomia käsittelee työn fyysisiä näkökulmia, kuten työpistettä, kognitiivisen ergonomian tavoitteena on tukea keskittymistä, oppimista sekä ajattelua työympäristössä.

Tietotyön ominaispiirteet

Tärkein voimavara tietotyössä on työvoiman erityisosaaminen. Tietotyö vaatii tekijältään luovuutta, ongelmanratkaisua ja monimutkaisten tehtävien suorittamista rutiininomaisten tehtävien, tiukkojen työprosessien tai rakenteiden noudattamisen sijaan. Tietotyössä osaamista pidetään arvossa, sillä tehtävät ovat monimutkaisia ja monipuolisia (Pyöriä, 2005).

Lisäksi tietotyössä vaaditaan usein jatkuvaa työssä oppimista, tiedon luomista ja sen soveltamista. Työ edellyttää työntekijöiltä vahvaa itseorganisoitumiskykyä. Työtehtävät saattavat vaihdella ja työn rakenne on avoin. Työ vaatii työntekijältä myös itseohjautuvuutta ja -riittoisuutta, sillä se tehdään usein johdon suoran valvonnan ulkopuolella. (Costas & Kärreman, 2016).

Näiden ominaispiirteiden johdosta kognitiivisen ergonomian merkitystä tietotyössä tulisi korostaa, jotta työntekijät olisivat tyytyväisiä, terveitä ja jotta he suoriutuisivat hyvin – kolme tärkeintä voimavaraa tietointensiivisissä organisaatioissa.

Mitä on kognitiivinen kuormitus?

Huono kognitiivinen ergonomia aiheuttaa kognitiivista kuormitusta. Se voidaan jakaa kolmeen lähteeseen: häiriöt, keskeytykset ja tiedon ylikuormitus.

1. Häiriöt; kuten puhe, melu ja elementtien siirtely. Esimerkiksi avotoimistotiloissa.
2. Keskeytykset; kuten apua pyytävät työtoverit, vuorovaikutusteknologiat ja ilmoitukset, puuttuva tieto tai päätös, joka estää työn jatkuvuuden.
3. Tiedon ylikuormitus; kuten monitehtäväisyys, useiden asioiden samanaikainen seuraaminen ja tarkkailu, tehtävien välillä vaihtaminen työskentelyn aikana.

Kognitiivisen kuormituksen vaikutukset

Huldilla tehdyn pienen otannan laadullisen tutkimushaastattelun sekä monien laajempien alan tutkimusten perusteella kognitiivisella kuormituksella on useita haitallisia seurauksia työntekijöiden hyvinvointiin sekä tehtävien suorittamiseen tietotyössä.

Kognitiivinen kuormitus voi heikentää työn laatua, sillä se lisää inhmillisiä virheitä työssä, kuten epäonnistumista tunnistaa pieniä epäkohtia ja unohtelua. Se saattaa myös rajoitaa kykyä hallita suuria ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Työn yleinen laatu voi myös heikentyä jos työntekijällä on painetta suorittaa tehtävänsä ajallaan.

Lisäksi haastateltavat kertoivat kognitiivisen kuormituksen vaikuttavan heidän kykyynsä ideoida ja innovoida uusia ratkaisuja, mikä on erittäin tärkeää tietointensiivisessä työssä. Aikataulullisesti kognitiivinen kuormitus voi lisätä keskeneräisten tehtävien määrää ja vaikeuttaa päätöksentekoa, mikä puolestaan aiheuttaa projektien venymistä. Tämä taas voi johtaa aikapaineeseen sekä aiheuttaa ärtymystä ja tyytymättömyyttä omaan työsuoritukseen.

Kognitiivisella kuormituksella voi olla myös vaikutus työ- ja yksityiselämän tasapainoon, silloin kun se aiheuttaa työperäistä stressiä. Työperäinen stressi ja sen vuoksi alentunut energiataso saattaa puolestaan johtaa ahdistuneisuuteen ja mielenterveysongelmiin.

Miten parantaa kognitiivista ergonomiaa?

Paremmalla kohnitiivisella ergonomialla voimme vähentää kognitiivista kuormitusta. Luonnollisesti herää kysymys siirä, miten sitä voidaan parantaa. Seuraavassa blogikirjoituksessa jaan viisi askelta kohti kognitiivisesti kestävää työelämää.

Lähteet:

• Costas, J., & Kärreman, D. (2016). The bored self in knowledge work. Human Relations, 69(1), 61-83.
• Kalakoski, V. (2019). Cognitive Ergonomics is a Matter of Cognitive Factors. In ReCogErg@ ECCC (pp. 46-51).
• Paajanen, T. & Kalakoski, V. (2017). Mitä työterveyslääkärin tulisi tietää kognitiivisesta ergonomiasta? Työterveyslääkäri-lehti 35 (2), 16-21.
• Pyöriä, P. (2005). The concept of knowledge work revisited. Journal of knowledge management. 9 (3), 116-127.
• Työterveyslaitos. Kokonaisvaltainen ergonomia.

Tämä blogi perustuu kirjoittajan MBA-lopputyöhön Vaasan yliopistossa. Huld on erittäin tietointensiivinen organisaatio, ja se sopi hyvin opinnäytetyön aiheeksi, mikä kannusti Juhoa toteuttamaan tutkimuksen Huldille.