”Työn tutkiminen ja analysointi, jonka tarkoituksena on kehittää uusi työmenetelmä tai parantaa entistä. Uudella tai parannetulla työmenetelmällä voidaan pyrkiä esimerkiksi tekniseen, organisatoriseen tai hallinnolliseen, laadulliseen, määrälliseen, taloudelliseen tai turvalliseen parannukseen.”
Yllä on kuvattuna menetelmäsuunnittelu termin virallinen määritelmä. Menetelmäsuunnittelu on omalla, hyvin analyyttisella tavallaan, nyt niin muodikasta palvelumuotoilua parhaimmillaan. Monille menetelmäsuunnittelusta saattaa tulla ensimmäisenä mieleen LEAN, mutta tosiasiassa se on vain yksi työkalu menetelmäsuunnittelijan työkalupakissa. Käytettiinpä sitten, mitä työkaluja hyvänsä, menetelmäsuunnittelussa kaikki tähtää työnsuorittamisen kannalta sujuvampaan ja turvallisempaan prosessiin, jota kutsutaan myös flow:ksi.
Menetelmäsuunnittelijan tehtäväkenttä saattaa vaihdella hyvinkin rajatusta, muutaman komponentin kokonaisuudesta laajaan kokonaisen tuotteen asennus- tai valmistusmenetelmän suunnitteluun. Mahdollisuuksien mukaan huomioidaan kaikki mahdolliset tuotteen valmistuksen tai asennuksen flowhun vaikuttavat tekijät, kuten tuotteen rakenne eli design, pakkaus, esikokoonpanon aste, työkalujen tarve sekä vallitsevat olosuhteet. Hyvin usein menetelmäsuunnittelun tuottaman palautteen johdosta voidaan tuotteen asennusta tai huoltoa helpottaa, pakkausjätteen määrä optimoida tai kehittää työtä helpottava erikoistyökalu. Ennen kaikkea näiden summana parannetaan kilpailukykyä kustannustehokkuuden ja turvallisuuden kautta.
Muutamaan kertaan mainittu turvallisuus on merkittävä tekijä menetelmien kehityksessä. Työterveyslaitoksen mukaan yhden työtapaturman keskimääräinen hinta on noin 6000 euroa, mutta pahimmillaan kustannus voi olla jopa kymmenkertainen. Yhteensä työtapaturmat maksavat Suomessa työnantajille satoja miljoonia euroja vuodessa. Osa näistä tapaturmista olisi vältettävissä työn kunnollisella suunnittelulla tai ohjeistuksella sekä menetelmien parantamisella. Tähän tarpeeseen menetelmäsuunnittelu vastaa paremmin kuin hyvin, sillä yhtenäinen tapa toimia lisää turvallisuutta ja toisaalta tietoisuutta mahdollisista olemassa olevista riskeistä. Kunnollinen huolto- tai asennusohje nopeuttaa työn oppimista ja varmistaa yhteiset pelisäännöt.
Yksi menetelmäsuunnittelun osa-alue on myös menetelmän riskianalyysi, tämän tarkoitus on nostaa tietoisuuteen tuotteen asennus- tai huoltomenetelmään liittyvät henkilöriskit, jolloin näihin osataan varautua ennalta. Menetelmäsuunnittelussa jalkaudutaan lähes poikkeuksetta sinne, missä työtä oikeasti tehdään. Välillä myös tartutaan itse työkaluihin ja tehdään töitä kädet rasvassa. Tällöin saadaan todellinen kuva siitä, millaisiin olosuhteisiin menetelmän tulee soveltua. Mitä riskejä siinä piilee? Miten työergonomiaa voisi parantaa? Hyvin usein tuotteita asennetaan tai huolletaan oikeasti jossain muualla kuin toimistossa tai siisteissä laboratorioissa.
Menetelmäsuunnittelu on ajatuksena yhtä vanha kuin Fredrick Winslow Taylorin alkuun saattama teollinen vallankumous. Siitäkin huolimatta tässä piilevä potentiaali jää usein muutosvastarinnan ja ”näin on aina tehty” asenteen alle. Jokaisen ongelman ratkaisu kuitenkin alkaa ongelman tiedostamisella. Menetelmäsuunnittelun hyödyt ovat kiistatta hyödynnettävissä jokaisessa tuotteita tai palveluja tuottavassa yrityksessä.
Kirjoittaja: Marek Uschanov, menetelmäsuunnittelija