Kierrätyksestä kiertotalouteen

Tämä blogi on osa blogisarjaa, joka käsittelee kiertotaloutta ja sen mahdollisuuksia osana tuotekehityksen tulevaisuutta. Ensimmäisessä osassa keskitymme siihen, miten kiertotalous näkyy jo arjessamme ja mitä uusia mahdollisuuksia se voisi tuoda yritysmaailmaan. 

Toisen romu on toisen aarre 

Melko arkipäiväinen ja yksinkertainen esimerkki kiertotalouden toimintamallista on lasten vaatteiden kierto. Kun vaatekaappi täyttyy pienistä vaatteista, ne myydään tai lahjoitetaan seuraavalle käyttäjälle. Parhaimmassa tapauksessa pieni reikäkään ei haittaa, sillä se voidaan paikata ja vaate on kuin uusi. Ihan uudesta ajatuksesta ei siis ole välttämättä kyse, kun puhutaan kiertotalouden mahdollisuuksista. Toinen arkipäivän esimerkki on kaikkien tuntema tori.fi, joka palvelualustana mahdollistaa sanonnan ”toisen romu on toisen aarre”. 

Maailma kuitenkin muuttuu, se ei ole uusi uutinen. Kautta aikojen on tehty keksintöjä, kehitetty uusia liiketoimintamalleja ja kasvettu kohti yltäkylläisyyttä. Miksi nyt täytyisi toimia yhtään eri tavalla, muuttaa vanhaa toimivaa kaavaa? 

Kiertotaloudesta kestävää ja ympäristöystävällistä liiketoimintaa 

Maailman vaurastuessa ja väestön kasvaessa, neitseelliset materiaalit vähenevät ja myös jätteen määrä kasvaa. Kierrättäminen on hieno asia, ja sitä onneksi jo tehdään monessa paikassa. Valitettavasti se ei yksin tule riittämään. Sen vuoksi on otettava käyttöön myös uudenlaisia toimintatapoja. 

Nykymaailman tilanteen korjaamiselle ei ole olemassa mitään yksittäistä hopea luotia, jonka avulla saataisiin tilanne hallintaan. Asioihin kuitenkin voidaan vaikuttaa, kiertotaloudella. Sitra määrittelee kiertotalouden näin: 

”Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita.” 

Kiertotalouden liiketoimintamallit 

Kiertotalouden liiketoimintamalleja ovat tuote palveluna, uusiutuvuus, jakamisalustat, tuote-elinkaaren pidentäminen sekä resurssitehokkuus ja kierrätys. (www.sitra.fi, Sitra) 

Kiertotalousbisnes saadaan kasvamaan vain yhdessä tekemällä. Se on täysin erilainen lähestymistapa kuin valloillaan oleva lineaarinen ”take-make-waste” toimintatapa. Mukaan tarvitaan yrityksiä, poliitikoita, järjestöjä ja kansalaisia. 

Ellen MacArthur Foundation [Ellen MacArthur Foundation, Universal Circular Economy Policy Goals (2021)] on listannut viisi kohtaa, miten päästä kiertotalouden tavoitteisiin. Nämä ovat kiteytettyinä: 

• Suunnitteluun panostaminen. Yli 80 % tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksista lukitaan suunnitteluvaiheessa. Kuinka tämä voitaisiin ottaa paremmin huomioon? 
• Resurssien tehokas käyttö. Kuinka pitää tuotteet/materiaalit paremmin käytössä, pidempään ja tehokkaammin?
• Talouden muutos. Verotuksen, yritystukien ja muiden byrokratioiden täytyy mahdollistaa kiertotalous. 
• Investointi innovaatioihin ja koulutukseen. Mikäli tästä halutaan tulevaisuutta muovaavaa toimintatapaa, se täytyy liittää myös koulutukseen. 
• Yhteistyön arvokkuus. Globaalisti sekä paikallisesti kiertotalous vaatii yhteistyötä. 

Me Huldilla olemme ottaneet askeleen kohti kiertotaloutta, sillä näemme, että meillä on yhdessä asiakkaidemme kanssa mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen teknologisen osaamisemme ja suunnittelun avulla. Lue Jasperi Kuikan blogista, miten AM-teknologia ja 3D-tulostus vastaavat maailman megatrendeihin sekä mahdollisuuksiimme vaikuttaa osaamisellamme tulevaisuuden maailmaan. 

Seuraavassa blogisarjamme osassa pureudumme tarkemmin teknologioihin ja miten niitä voi valjastaa kiertotalouden avuksi. 

Teksti: Jenni Tähtinen