Huld varmisti merenpinnan nousua mittaavan Sentinel-6 -satelliitin ohjelmiston laadun
Airbus Defence and Space -yhtiö valitsi Huldin vuonna 2016 varmistamaan Sentinel-6- satelliitin ohjelmiston laadun. Huld suoritti satelliitin ohjausohjelmiston laaduntarkastelun mittavassa projektissa. Satelliitti on nyt valmis, ja laukaisu tapahtuu 21. marraskuuta 2020, käyttäen SpaceX -yhtiön Falcon 9 -kantorakettia. Operaatio on ensimmäinen Yhdysvaltain ja Euroopan avaruusjärjestön yhteinen ponnistus maapallon tiedesatelliittitehtävässä, jossa Airbus on pääurakoitsijana.
Airbus Defence and Space -yhtiö valitsi Huldin vuonna 2016 varmistamaan Sentinel-6- satelliitin ohjelmiston laadun. Huld suoritti satelliitin ohjausohjelmiston laaduntarkastelun mittavassa projektissa. Satelliitti on nyt valmis, ja laukaisu tapahtuu 21. marraskuuta 2020, käyttäen SpaceX -yhtiön Falcon 9 -kantorakettia. Operaatio on ensimmäinen Yhdysvaltain ja Euroopan avaruusjärjestön yhteinen ponnistus maapallon tiedesatelliittitehtävässä, jossa Airbus on pääurakoitsijana.
Sentinel-6 -satelliitti, joka tunnetaan myös nimillä Jason-CS ja Michael Freilich, mittaa etäisyytensä meren pintaan muutaman senttimetrin tarkkuudella ja käyttää näitä tietoja topografian kartoittamiseen maailmanlaajuisesti. Tehdyt mittaukset ovat välttämättömiä valtamerien mallinnuksessa ja ilmastonmuutoksen aiheuttaman merenpinnan nousun ennustamisessa. Satelliitti kerää myös tarkkoja tietoja ilman lämpötilasta ja kosteudesta, mikä auttaa parantamaan sääennusteita ja ilmastomalleja.
”Huld toimitti viimeiset toimitukset Airbus Defence and Space -yhtiölle tämän vuoden heinäkuussa, jonka jälkeen projektimme päättyi onnistuneesti. Nyt satelliitti on viimeinkin matkaamassa kiertoradalleen 1300 km korkeuteen”, kommentoi projektipäällikkö Violeta Tudose Huldilta.
Satelliitit ovat aiemminkin mitanneet merenpinnan nousua. Pienempien merenpinnan vaihtelujen mittaaminen lähellä rantaviivoja, joissa vaihteluilla on merkitystä alusten navigointiin ja kaupalliseen kalastukseen, on kuitenkin ylittänyt aikaisempien satelliittien kyvyt. Satelliitti sisältää uuden tekniikan Advanced Microwave Radiometer -instrumentin, joka yhdessä satelliitin tutkakorkeusmittarin kanssa antaa tutkijoille mahdollisuuden nähdä nämä pienemmät, monimutkaisemmat valtameren ominaisuudet.
Huld vastaa satelliitin ohjelmistojen todentamisesta ja validoinnista
Vuodesta 1989 lähtien Huld on rakentanut ja toimittanut menestyksekkäästi erittäin luotettavia ohjelmistoja. Huldilla on yli 30 vuoden kokemus ohjelmistojen kehittämisestä Euroopan Avaruusjärjestön projekteihin, sekä useiden satelliittien ja avaruusluotainten ohjelmistojen laaduntarkastuksista. Nykyään monet satelliitit, joihin Huld on osallistunut, ovat toiminnassa vielä alun perin suunnitellun käyttöiän jälkeen.
”Tämä projekti tarjosi mahdollisuuden työskennellä asialleen omistautuneen ohjelmistokehitys- ja validointihenkilöstön kanssa ja luoda positiivisia tuloksia projektin jokaisessa vaiheessa. Toimimme vuoropuhelussa useiden ohjelmistotoimittajien kanssa ja autoimme heitä, kunnes saimme vahvistuksen, että laaduntarkastustamme pidettiin onnistuneena ja ohjelmistoa pidetään lentokelpoisena ilman muutoksia. Loimme myös merkityksellistä yhteistyötä ja suhteita maailman toiseksi suurimpaan avaruusyhtiöön, Airbus Defence and Spaceen”, kommentoi Huldin projektipäällikkö Violeta Tudose.
Huld toteutti tarkistukset ja validoinnit satelliitin ohjelmistolle, joka koostuu neljästä pääkomponentista:
Satelliitin keskustietokoneen ohjelmisto, jonka toteutti saksalainen Airbus Defense & Space,
Navigaatio-osion -käynnistys- ja ohjausohjelmistot, joista vastasi itävaltalainen RUAG Space Austria,
Tutkakorkeusmittarin käynnistysohjelmisto, jonka toimitti ranskalainen Thales Alenia Space France.
Huldin asiantuntijoiden projektissa suorittamat tehtävät sisälsivät johtamista ja teknisiä tehtäviä, kuten ohjelmistovaatimusten todentaminen, ohjelmiston arkkitehtuurisuunnittelun tarkistus, ohjelmiston lähdekoodin todentaminen sekä ohjelmiston validointi ja testaus.
Ohjelmiston itsenäistä tarkastelua kutsutaan termillä ISVV, tarkoittaen Independent Software Verification and Validation. ISVV-projektin tehokkuus lasketaan havaintojen määrän ja niiden vakavuuden, hyväksynnän ja vaikutusten perusteella. Huldin suorittamassa Sentinel-6 ISVV-hankkeessa oli tarkasteltavana yhteensä yli 400’000 koodiriviä. Kaiken kaikkiaan Huld teki yli 400 havaintoa laadun parantamiseksi, joista usealla havainnolla oli huomattava merkitys satelliitin ohjelmiston toimivuudelle.
”Merkittävin löydökseni koski huomaamattomia ylivuotoja muistinhallinnassa. Muistin saannilla voi olla haitallisia sivuvaikutuksia, joista joitain ei välttämättä tunneta hyvin. Tähän liittyvät mahdolliset virhetoiminnot voivat vähentää ohjelmiston kykyä suorittaa tavallisia toimintoja”, muistelee Huldin Sentinel-6 ISVV-projektin vastaava insinööri Kimmo Varpaaniemi.
Sentinel-6 Michael Freilich laukaistaan 21. marraskuuta
Sentinel-6 -satelliitti, joka nykyään tunnetaan myös nimellä Michael Freilich, laukaistaan 21. marraskuuta. NASA ja sen eurooppalaiset kumppanit nimesivät satelliitin uudelleen Sentinel-6 Michael Freilichiksi, tohtori Freilichin mukaan, joka oli avaruustekniikan edelläkävijä ja entinen NASAn Earth Science Divisionin johtaja.
Lue lisää ESAn ja NASAn sivuilta, ja katso laukaisun suoraa lähetystä NASA Television -sivustolta sekä sosiaalisen median kanavilta:
