Huld kuuluu tšekkiläisen SAB Aerospacen johtamaan yhtymään, jonka kaikki jäsenet ovat tieteellisiä tutkimuslaitoksia ja yrityksiä. Yhtymän jäsenenä myös Huld osallistuu kunnianhimoiseen hankkeeseen, jossa kartoitetaan uudistumattomien luonnonvarojen esiintyvyyttä avaruudessa.
Hanke perustuu Euroopan avaruusjärjestö ESA:n järjestämään tarjouskilpailuun, jonka Huldin jäsenyhtymä voitti. Kilpailussa etsittiin toteuttajaa projektille, joka tulevaisuudessa luo pohjan asteroideille suuntautuville malminlouhintaoperaatioille. Huldin Tšekin tiimi osallistuu yhteen hankkeen operaatioista. Se on nimeltään SLAVIA (Space Laboratory for Advanced Variable Instruments and Applications).
Projektin idea perustuu oletukseen, jonka mukaan tulevaisuudessa mineraaleja erotellaan ja ehkä jopa rikastetaan myös Maapallon ulkopuolisista kohteista löydetyistä materiaaleista. Siksi tšekkiläistutkijat ja -insinöörit keskittyvät ensin näistä kohteista mahdollisesti löytyvien raaka-aineiden kartoittamiseen. Tehtävä ei suinkaan ole helppo, sillä luonnonvarojen suunnitelmallinen kartoittaminen avaruudessa edellyttää varsin suuren kohdejoukon tutkimista. Tutkijoiden kiinnostus keskittyy lähinnä asteroideihin, joita on löydetty jo yli puoli miljoonaa. Niiden koostumuksesta tai alkuperästä tiedetään kuitenkin edelleen hyvin vähän.
Tiimi lähettää kiertoradalle kaksi noin 20 kg:n satelliittia. Kummassakin satelliitissa on kolme tieteellistä instrumenttia: hyperspektrinen kamera, radioantenni meteorin plasman koostumuksen analysointiin ja massaspektrometri planeettainvälisen pölyn eli avaruuspölyn koostumuksen tutkimiseen. Instrumenteilla pääasiassa tarkkaillaan ilmakehäämme tulevia asteroidien kappaleita (tai planeettainvälistä ainetta yleensä).
SLAVIA-hanke käyttää tieteellisen tiedon prosessointiin täysin ainutlaatuista tapaa. Menetelmä perustuu kerätyn tiedon käsittelyyn jo satelliitissa (onboard data processing). Dataa kerätään jatkuvasti, ja aluksessa mukana oleva algoritmi valitsee tietojoukosta automaattisesti sen osan, joka on tutkijoille arvokasta. Toiminnon ansiosta tiedonsiirron kustannukset pienenevät huomattavasti ja maassa tehtävä prosessointi tehostuu.
Yhtymän projekti on parhaillaan vaiheessa, jossa noin vuoden ajan tutkitaan suunnitelman toteuttamiskelpoisuutta. Tutkimuksen pohjalta käynnistetään jatkohanke, jossa ehdotettua ratkaisua kokeillaan käytännössä. Näin ollen voimme olettaa saavamme käyttökelpoista dataa tulevaisuuden louhintaoperaatioita varten noin viiden vuoden sisällä.
Lisätietoja (in english)
Marek Sedláček, , Software Engineer, Huld