Narrow Band IoT tulee nyt!

Esineiden internetin kehitys on saavuttamassa sellaisen kehityksen tason, että kaikkiin laitteisiin voidaan ajatella saatavan yhteys internetiin. Narrow Band IoT tarjoaa huokean yhteyden myös sellaisiin kohteisiin, jotka ovat haastavissa paikoissa kuuluvuuden kannalta ja joissa ei ole sähköä tarjolla. NB IoT on 3GPP:n standardoima tekniikka ja se on LTE:n laajennus. Nykyiset matkapuhelinverkot saadaan ohjelmistopäivityksellä tukemaan uutta standardia, joten verkon peitto kasvaa nopeasti. Tällä hetkellä käytössä on lähinnä pilotteja, mutta jo vuoden lopulla pitäisi peiton parantua.

NB IoT -tekniikasta

NB IoT perustuu 4G-tekniikkaan, joten verkon kattavuus on erinomainen. Hitaan datansiirron vuoksi kuuluvuutta on saatu parannettua aivan olennaisesti ja hyvissä olosuhteissa päästään jopa 50 km kuuluvuuteen. Laitteen toimiessa paristolla se pidetään lepotilassa suuren osan aikaa, jolloin sähkönkulutus on maltillista. On visioitu, että paristolla saataisiin kymmenkin vuoden elinkaari.

Parhaimmillaan NB IoT on kohteissa, joissa siirrettävä data on vähäistä, kuten lämpötila, kosteus tai vaikkapa venttiilin asento. Tällöin dataa lähetetään joko ennalta määritellyin periodein tai raja-arvon ylityksen jälkeen. Tekniikka tarjoaa laitteille matkapuhelinverkon salauksen, joten tietoturvamielessä asiat ovat valmiiksi kohtuullisella tasolla. Datayhteys on mahdollista molempiin suuntiin ja laitteistoille voidaan tehdä tarvittaessa ohjelmistopäivityksiä ja asetusten muutoksia. Reaaliaikaiseen ohjaukseen tekniikka ei sovellu, sillä liikenne laitteeseen päin tapahtuu vain, kun laite ensin avaa yhteyden tukiasemaan.

Miksi NB IoT on merkittävä uutuus?

Uusi teknologia mahdollistaa liiketoiminnan muutoksen. Tällä hetkellä maailmalla on miljoonia säiliöitä, rakennuselementtejä, kiertopakkauksia, venttiilejä ja muita vastaavia kohteita, joita ei voida seurata sähköisesti. Standardoitu teknologia tarjoaa nopeasti laajan peittoalueen ja mahdollistaa yrityksille uudenlaiset palvelumallit. Voisiko säiliön tyhjennyksen hoitaa palveluna tarveperustaisesti kalenterijaksojen sijaan tai pitäisikö rakennuselementin takuu sitoa jotenkin sen säilytysolosuhteisiin? Nyt tällaiset ratkaisut ovat teknisesti mahdollisia. Olen keskustellut teknologiasta useiden yritysten kanssa ja kiinnostus on kaikkialla suurta. Uusia sovelluksia keksitään monilta aloilta ja merkittävä kysymys onkin, kuka saa siitä suurimman kilpailuedun.

Teksti: Lassi Sutela

Edellinen kirjoitus

Muotoilu on käännösvirhe?