Jyri Kosola: Suomalainen puolustusteknologia kaipaa rohkeaa suunnanmuutosta
Puolustusteknologian kehitys on siirtymässä uuteen aikakauteen, jossa vanhat toimintamallit eivät riitä vastaamaan nykyisiin turvallisuushaasteisiin. Puolustusvoimien entisen tutkimusjohtajan, insinöörieversti evp. Jyri Kosolan mukaan Suomen on aika tunnistaa omat vahvuutensa ja ottaa rohkeasti roolia globaalissa kentässä – ei pelkästään reagoimalla, vaan ennakoimalla.
Teknologian kehityksen nopeus, muuttuvat uhkakuvat ja kansainvälinen yhteistyö vaativat uudenlaista ajattelua ja rohkeutta tehdä strategisia valintoja.
“Puolustusteknologia ei ole vain armeijan asia, vaan koko yhteiskunnan turvallisuuden ja kansantalouden kannalta keskeinen investointi,” Kosola korostaa.
Vanhoista tavoista nopeaan yhteispeliin
Kosola kritisoi vanhakantaista kumppanuusmallia, jossa puolustusvoimien rooli rajoittuu tuotteiden hankintaan ja tuotteita valmistavien yritysten tehtäväksi jää lähinnä niiden kunnossapito. Sota Ukrainassa on opettanut, että puolustusteknologian elinkaari on lyhentynyt dramaattisesti. Siksi puolustusteknologian hankinnat vaativat jatkossa entistä tiiviimpää ja vastavuoroisempaa yhteistyötä puolustusvoimien ja teollisuuden välillä.
“Ajatus siitä, että ostetaan tuote ja ollaan siihen tyytyväisiä 15 vuotta, on vanhentunut. Nyt vastatoimet kehittyvät kuukausissa, ja teollisuuden on oltava mukana oppimassa ja päivittämässä puolustusjärjestelmiä reaaliajassa,” Kosola toteaa.
Yksi suurimmista haasteista on Kosolan mukaan “muna-kana-ilmiö”: puolustusteollisuus tuottaa vain sitä, mitä puolustusvoimat tilaavat, ja puolustusvoimat tilaavat vain sitä, mitä katalogissa on. Tämä estää radikaalin innovoinnin.
“Tarvitaan rohkeutta ajatella laatikon ulkopuolelta. Ei vain parantaa olemassa olevaa teknologiaa, vaan kehittää kokonaan uusia konsepteja,” Kosola painottaa.
Suomalainen arktinen osaaminen on kysyttyä maailmalla
Suomalaisyrityksillä on Kosolan mukaan ainutlaatuista osaamista, jota ei aina itse täysin ymmärretä. Arktiset olosuhteet, kuten matalat lämpötilat, heikko satelliittinäkyvyys ja magneettisen pohjoisnavan vaikutukset luovat vaatimuksia, joihin suomalaiset ovat tottuneet.
“Jos järjestelmä toimii Suomessa, se toimii missä tahansa,” Kosola kiteyttää.
Lisäksi Suomella on vahvaa osaamista tekoälyssä, sensoreissa ja radiotekniikassa – osin Nokian perinnön ansiosta. Historia takaa vahvan osaamispohjan ja mahdollisuudet kehittää kriittisiä osia globaaleihin järjestelmiin.
Kansainvälisesti katsottuna Suomen onkin Kosolan mukaan tehtävä strategisia valintoja ja keskityttävä vahvuuksiin.
“Meillä ei ole varaa kehittää kaikkea. Sen sijaan meidän pitää tuottaa kriittisiä elementtejä isompiin järjestelmiin yhteistyössä liittolaisten kanssa,” hän linjaa.
Jyri Kosola aloitti yhteistyön Huldin kanssa keväällä 2025 ja on mukana kehittämässä Huldin puolustusteollisuuden liiketoimintaa. Hän toimii nykyisin myös Pathfinder solutions oy:n toimitusjohtajana.