Raha ja äitiys

Olemme iloisia voidessamme kertoa, että tänä vuonna Huld on mukana tukemassa Mothers in Business -verkostoa. Tästä aiheesta Anna Kuisma – äiti itsekin ja yksi kokeneista dokumentointitiimin ammattilaisistamme – on kirjoittanut blogikirjoituksen, jossa hän pohtii uran ja äitiyden tärkeän roolin yhteensovittamista.

Jos minulle olisi kerrottu kymmenen vuotta sitten, että tasapainottelisin rakastamani uran ja taaperoikäisen lapsen kasvattamisen välillä, olisin todennäköisesti nauranut. Silloin jahtasin hyvin erilaisia unelmia, eikä äitiys ollut edes mielessäni. Mutta elämä osaa yllättää, ja nykyään löydän itseni navigoimassa molemmissa rooleissa. Joskus se on erittäin kömpelöä ja joskus yllättävän kivuttomasti soljuvaa, mutta aina se on jatkuvaa oppimista.

Uran alkuvaiheen opit

Lukion jälkeen opiskelin ompelua ja pyöritin jopa omaa yritystäni vuoden ajan. Jälkikäteen ajatellen olen ymmärtänyt, etten tuolloin täysin ymmärtänyt rahan arvoa. Sen takia oli vaikeaa tehdä fiksuja taloudellisia päätöksiä yrityksen omistajana. Lopetettuani yrittäjyyden tapasin nykyisen aviomieheni ja päädyin opiskelemaan konetekniikkaa. Tämä käänne urapolussani johti minut lopulta teknisen dokumentoinnin pariin, jossa olen nyt työskennellyt kuusi vuotta ja nauttinut sen tuomasta vakaudesta.

Vasta uran ja perheen kanssa tasapainoilu on opettanut minulle minulle rahan todellista arvoa. Nuorena yrittäjänä kuulin usein, että perheet joissa on pieniä lapsia, ovat valmiita maksamaan ylimääräistä mukavuudesta. Silloin en voinut ymmärtää sitä. Nyt, kun elän tätä elämää itse, ymmärrän sen täysin. Olen maksanut mukavuudesta useammin kuin kerran, enkä kadu kertaakaan. Joskus elämän helpottaminen on jokaisen sentin arvoista.

Äitiyteen astuminen

Äitiys ei aina ollut osa suunnitelmaani. Muistan vieläkin, kun näin kumppanini leikkivän ystäviemme lasten kanssa, jokin ajatusmaailmassani muuttui. Hän oli niin luonnollinen heidän kanssaan, ja ensimmäistä kertaa pystyin kuvittelemaan myös meidät perustamassa perhettä. Olimme taloudellisesti vakaita, ja tunsin olevani valmis. Keskustelimme yhdessä puolisoni kanssa siitä, miten käsittelisimme lapsen saamiseen liittyvät taloudelliset asiat. Löysimme reitin, joka tuntui oikeudenmukaiselta. Kun jompikumpi meistä oli vanhempainvapaalla, yhdistimme kaikki rahamme ja jaoimme ne tasan. Lisäksi, koska kumppanini oli niin hyvä lasten kanssa, meille oli selvää, että hän käyttäisi ainakin kaiken vanhempainvapaansa. Lopulta hän puhui minut antamaan hänelle myös sen osan vanhempainvapaastani, jonka sain siirtää hänelle. Tämä osoittautui hyväksi päätökseksi, sillä olin erittäin innoissani palatessani töihin oltuani kotona vauvan kanssa kuusi kuukautta.

Äitiyden toistaiseksi vaikein osuus tuli minulle vastaan heti alussa: miten olla yksin kotona vauvan kanssa. Se oli uuvuttavaa ja toisinaan yksinäistä. Mutta muistutin itseäni, että tämä vaihe ei kestäisi ikuisesti. Tämä ajattelutapa kantoi minut vauvavaiheen läpi. Nyt meillä on energinen taapero, joka rakastaa tutkia kaupunkia kanssamme, ja nuo varhaiset päivät tuntuvat jo kaukaisilta.

Tasapainon löytäminen työssäkäyvinä vanhempina

Yksi haasteista, joita kohtaamme vanhempina, on se, että molemmat työskentelemme ja olemme intohimoisia uramme suhteen. Onneksi työmme mahdollistavat meille joustavat työajat, mikä on helpottanut arkea paljon. Esimerkiksi, kun tyttäremme on ollut sairas, mieheni on jäänyt kotiin hänen kanssaan, mutta pystynyt osallistumaan yhteen tärkeään kokoukseen, jonka aikana minä olen voinut pitää lapsesta huolelta ja palata sitten töihini, kun mies on saanut kokouksensa hoidettua. Ei se aina ole saumatonta, mutta pääpiirteissään se toimii meille hyvin.