Älylaitteiden verkkoteknologiat juuri nyt – lue Elisan ja Huldin vastaukset kysytyimpiin kysymyksiin

Kirjoittaja: Mika Flinck, Elisa

Kirjoittaja: Taavi Mattila, Elisa

Kirjoittaja: Iikka Taanila

Vanhojen verkkoteknologioiden poistuessa avautuu tilaa uusille, entistä energiatehokkaammille ja turvallisemmille ratkaisuille. Mitä nämä teknologiat ovat – ja mitä ne tarkoittavat yrityksille ja kuluttajille? 

Tässä blogissa Mika Flinck ja Taavi Mattila Elisalta sekä Iikka Taanila Huldilta vastaavat polttavimpiin kysymyksiin. Lue alta asiantuntijoiden näkemyksiä verkkoteknologioiden uudesta aallosta ja siitä, miten ne näkyvät yritysten ja kuluttajien arjessa.

1. Mihin suuntaan verkkoteknologiat kehittyvät – ja mitkä ratkaisut ovat pian historiaa?

Mika ja Taavi: Verkkoteknologioiden kehitys on siirtynyt pelkästä datanopeuden kasvattamisesta kohti energiatehokkuutta. Vanhoista teknologioista 3G poistui Elisan verkosta vuoden 2023 lopussa, ja 2G:n alasajo häämöttää vuosikymmenten vaihteessa. Samalla 5G:n rooli kasvaa jatkuvasti, ja IoT-käyttöön on tarjolla monipuolisia vaihtoehtoja, kuten NB-IoT, LTE-M ja kevyempi 5G RedCap. 

Myös laiteidentiteetin hallinta kehittyy. Perinteisten SIM-korttien rinnalle ovat tulleet eSIMit, ja seuraavaksi käyttöön yleistyy sisäänrakennettu iSIM. Uusi SGP.32-standardi mahdollistaa eSIM-profiilien etähallinnan ja operaattorivaihdon ilman fyysisiä muutoksia. Tekniikka, joka on tuttu kuluttajalaitteista, on nyt tulossa vahvasti myös IoT-puolelle.  

Iikka: Muistan hyvin, kun reilut viisi vuotta sitten Suomessa alettiin kohista vähävirtaisista NB-IoT-ratkaisuista ja älylaitteiden hallintaa helpottavasta eSIM-teknologiasta. Vähävirtaisuus on edelleen pinnalla, mutta rinnalle ovat nousseet yhä vahvemmin nopeampi tiedonsiirto ja parempi yhteensopivuus kansainvälisillä markkinoilla. Näihin teemoihin liittyen uusista tulevista verkkoteknologioista 5G RedCap lisäksi myös LTE Cat1 bis vaikuttaa laitevalmistajien kannalta hyvin mielenkiintoiselta.  

2. Miten uudet verkkoteknologiat parantavat tiedonsiirtoa ja säästävät energiaa?

Mika ja Taavi: IoT-laitteiden virrankulutus riippuu siitä, kuinka usein ne lähettävät dataa ja miten ne käyttävät verkkoyhteyttä. Uusimmat mobiiliteknologiat, kuten NB-IoT ja LTE-M, on suunniteltu erityisesti vähävirtaisiksi, ja niiden avulla laitteiden akunkesto voi yltää jopa yli 15 vuoteen. Virrankulutusta pienentävät myös älykkäät virransäästöominaisuudet, kuten Power Saving Mode (PSM) ja Extended Discontinuous Reception (eDRX), joiden ansiosta laitteet voivat olla suurimman osan ajasta lepotilassa ja aktivoitua vain tarvittaessa.    

Nopeampaan ja lähes reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon vastaa 5G, jonka erittäin lyhyt viive (jopa 1 ms) on tärkeä esimerkiksi teollisuusautomaation ja itseohjautuvien ajoneuvojen kannalta. Lisäksi 5G tukee massiivista laitemäärää neliökilometriä kohden. 

Käytännössä eri teknologiat palvelevat erilaisia käyttötarpeita: NB-IoT sopii hyvin staattisiin ja harvoin dataa lähettäviin mittauslaitteisiin. LTE-M puolestaan tukee liikkuvia laitteita, kuten älykelloja, ja suurempaa tiedonsiirtotarvetta. 5G RedCap tuo markkinoille uuden sukupolven nopeutta ja tehokkuutta vaativiin sovelluksiin. 

Iikka: Oikean verkkoteknologian valinta vie laitetta kohti vähävirtaisuutta tai nopeampaa tiedonsiirtoa, mutta se ei yksin vielä riitä. Jotta laitteesta saa vähävirtaisen, siitä löytyvä modeemi, mikrokontrolleri, muisti ja virtalähde täytyy optimoida – laiteohjelmistosta puhumattakaan!  

Teknologisista innovaatioista yksi seuratuimmista on varmasti akkujen kehitys. Akkujen elinikä, luotettavuus ja suorituskyky tulevat olemaan kantavia teemoja tulevaisuuden laitteita suunniteltaessa. 


Lähde: IoT Analtycis (2024)

3. Miten verkkoteknologioiden muutokset muokkaavat yritysten liiketoimintaa ja näkyvät tuotteissa sekä kuluttajien arjessa?

Mika ja Taavi: Uudet mobiiliverkkoteknologiat mahdollistavat uusia innovaatioita. Esimerkiksi 4G-verkko yhdistää useita etuja: kohtuullinen verkonviive ja tiedonsiirtokapasiteetti sekä tuki vähävirtaisille IoT-teknologioille, kuten NB-IoT ja LTE-M. Tällaisen yhdistelmän toteuttaminen ei ole ollut aiemmin mahdollista 2G- tai 3G-verkoissa.  

Uusien teknologioiden myötä tarjolla on myös pitkäikäisiä ja tulevaisuudenkestäviä ratkaisuja. 2G ja 3G verkkoihin pohjautuvia ratkaisuja ei suositella enää asennettavaksi, sillä niiden aikakausi tulee päättymään. 

Iikka: Kehittyvät verkkoteknologiat todellakin luovat pohjan uusille innovaatioille. Tarjolla on monipuolisesti vaihtoehtoja, jotka antavat yrityksille mahdollisuuden kehittää erilaisia ratkaisuja erilaisiin käyttötapauksiin.  

Esimerkiksi teollisuudessa suurempi tiedonsiirron kapasiteetti ja pienempi latenssi saattavat tarjota reaaliaikaisen näkymän mittalaitteeseen, jonka avulla voidaan optimoida tuotantoa. Kotioloista löytyvät älykkäät etäluettavat vesimittarit, yhdessä kulutusnäkymien kanssa, voivat ohjata käyttäjien arkea kohti kestävää ja vastuullista vedenkulutusta. Tuotekehityksen lisäksi uudet verkkoteknologiat ovat vauhdittaneet merkittävästi myös erilaisten palveluiden, kuten terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen, kehittymistä. Näillä kehitysaskeleilla on suora vaikutus asiakas- ja käyttäjäkokemukseen – ja siten ihmisten jokapäiväiseen arkeen.  

4. Miten varmistetaan älylaitteiden tietoturva kehittyvien verkkoteknologioiden aikakaudella?

Mika ja Taavi: Uudemmissa verkkoteknologioissa, kuten 5G:ssä, on sisäänrakennettu vahvempia tietoturvaominaisuuksia, kuten kehittyneitä salausmekanismeja. Sekä yrityksille että kuluttajille tämä tarkoittaa parempaa suojaa verkkopohjaisia uhkia vastaan. Elisa tukee asiakkaitaan tarjoamalla kattavia tietoturva- ja kyberturvapalveluita älylaitteiden ja ratkaisujen suojaukseen. 

Iikka: Verkotettujen älylaitteiden lukumäärän räjähdysmäinen kasvu altistaa laitteita (ja palveluita!) enenevässä määrin hyökkäysten kohteeksi. Maaliskuun alussa Nokian Deepfield Emergency Response Team (ERT) raportoi yhdestä maailman suurimmasta DDoS hyökkäyksestä, jossa hyödynnettiin yli 30 000 älylaitteen tietoturvapuutteita. 

Verkkopuolella tietoturvan seuranta ja parantaminen auttaa, mutta iso vastuu tietoturvasta on myös laitevalmistajilla – mm. Secure Chip, Secure Boot ja Secure Development Lifecycle ovat teemoja, jotka jokaisen laitevalmistajan olisi hyvä sisäistää.  

Molemmat: Eikä unohdeta käyttäjiä! Tietoisuuden lisääntyminen tietoturva-asioista on tärkeää, mutta tiedon lisäksi myös teot vaikuttavat. Jokaisen meistä tulee tarkistaa säännöllisesti älylaitteidemme uusimmat päivitykset ja myös asentaa ne niin pian kuin mahdollista. 


Lisätietoa:

Huldin ja Elisan asiantuntijat löydät myös
Alihankinta, 30.9 – 2.10.2025, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
Teknologia 25, 4.11 – 6.11.2025, Helsingin Messukeskus

Edellinen kirjoitus

Voiko tulevaisuuttaa ennustaa?