Ennaltaehkäisevä ylläpito vai kuntoon perustuva ylläpito?

Tärkeänä lähtökohtana huollon menetelmäsuunnittelulle voidaan pitää ylläpitostrategian tai filosofian valintaa, sillä tämä vaikuttaa siihen, millaisia menetelmiä tuotteen ylläpitoon kehitetään. Eri ylläpitostrategioita on olemassa useita ja niiden kokonaisvaltaisesta läpikäynnistä voisi kirjoittaa kirjan tai kaksi, niinpä raapaisemme vain hieman pintaa ennaltaehkäisevän ja kuntoon perustuvan ylläpidon osalta.

Ennaltaehkäisevä ylläpito

Ennaltaehkäisevä ylläpito (Preventive Maintenance) on hyvin perinteinen tapa suorittaa ylläpitoa. Tämähän on tuttu monelle esimerkiksi auton määräaikaishuolloista. Ennaltaehkäisevän ylläpidon perusajatus rakentuu aikataulutettuihin tehtäviin, joita suoritetaan säännöllisesti tietyn intervallin välein. Intervallit määritetään usein komponenttien ja materiaalien laskennalliseen elinikään. Tavoitteena on huoltaa laite ja vaihtaa tarvittavat komponentit ennen laitteen rikkoutumista.

Ennaltaehkäisevällä ylläpidolla päästäänkin melko hyviin luotettavuus arvoihin, silloin kun; ylläpidettävä laite on suhteellisen yksinkertainen, laitteessa olevat komponentit eivät ole kovin alttiita odottamattomille vikaantumisille tai tarvittavat huollot ovat nopeita ja yksinkertaisia. Ennaltaehkäisevän ylläpidon huonoja puolia on sen vaatima työmäärä ja huono vaste odottamattomille vikaantumisille. Koska laitteen ylläpito perustuu ennalta määrättyyn aikatauluun, odottamattomat vikaantumiset tarkoittavat ylimääräisiä käyntejä huoltokohteella. Asiakkaan harmiksi vikaantumiset johtavat hyvin usein laitteen lyhytaikaiseen käyttöhäiriöön.

Kuntoon perustuva ylläpito

Kuntoon perustuva ylläpito (Condition Based Maintenance) perustuu ylläpidettävän laitteen tilan tarkkailuun, jolloin huoltotarvetta ennakoidaan ja vältytään kiusallisilta rikkoontumisilta. Laitteen kuntoa voidaan tarkkailla esimerkiksi anturoinnilla, mittaamalla värähtelyjä, lämpötiloja, voiteluaineen sakkaantumista tai lähes millä tahansa, minkä tiedetään enteilevän tiettyä vikaantumista.

Jotta osaisimme tarkkailla oikeita ilmiöitä ylläpidettävässä laitteessa, tulee määrittää laiterikkoon johtavat tapahtumaketjut sekä niiden ilmentymiset laitteessa. Tähän voidaan käyttää työkaluna esimerkiksi FMECA analyysiä (Failure Modes and Effects and Criticality Analysis). Tämän pohjalta päästään kiinni laiterikkoon johtavaan tapahtumaketjuun, jota kutsutaan P-F käyräksi. Huoltotoiminnan kannalta on tietysti edullisinta havaita mahdollinen tuleva vika niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista, eli pisteessä P.

Kuntoon perustuva ylläpito luo säästöjä huoltokäyntien vähenemisen vuoksi, mutta tarkkailun vaatima anturointi lisää kustannuksia. Esimerkiksi huoltokohteiden vaikea tavoitettavuus, turvallisuusriskit tai kriittisyys saattavat kuitenkin puoltaa niiden anturointia. Myös laitteen käyttäjälle, eli asiakkaalle saattaa olla kullan arvoista se, ettei laite seiso hetkeäkään vikaantuneena.

Miten ennaltaehkäisevä ja kuntoon perustuva ylläpito eroavat toisistaan?

Arkipäiväinen esimerkki kuntoon perustuvan ja ennaltaehkäisevän ylläpidon eroista voisi olla henkilöauton rengaspaineen seuranta. Ilman antureita rengaspaineita on suhteellisen helppo, mutta jokseenkin työläs tarkistaa varsinkin, kun se oikeasti tulisi tehdä aina ajoon lähdettäessä. Elämää helpottamaan on renkaat anturoitu ja auto osaa itse kertoa, mikäli renkaan paineessa on jotain häikkää. Useimmiten varoitus alhaisesta paineesta saadaan jo ennen kuin suurempaa vaurioita itse renkaalle tai henkilöriskiä on päässyt tapahtumaan. Näin lisätään turvallisuutta, säästetään aikaa ja vähintään rikkoutuneen renkaan verran rahaa.

Ylläpitostrategiaa luotaessa onkin syytä pohtia tarkkaan, millainen strategia on sopivin juuri kyseessä olevalle laitteelle koko käyttöympäristö huomioiden. Kuten elämässä yleensä, näissäkään asioissa ei kannata olla mustavalkoinen, vaan usein paras ylläpitostrategia löytyy yhdistelemällä soveltuvin osin useita eri tapoja ylläpitää laitetta.

Nykyään IoT:ta, antureita jne. käytetään paljon. Lue lisää Deleten asiakastarinasta, jossa hyödynnetään NB IoT:ta huoltojen havainnoinnissa.

Marek Uschanov, Menetelmävelho