Ideointi kohti innovaatioita

Sanaa ”innovaatio” käytetään joskus turhankin rennosti ja joskus sen käyttäminen tuntuu vuoren korkuisen mäen ylittämiseltä. Sana asettuu paremmin kohdalleen, kun sen ymmärtää jonkin uuden ja käyttökelpoisen tavoitteluna. Aina ei tarvitse luoda markkinat murtavaa uutuutta.

Innovaation siemen on idea

Jotta voidaan synnyttää innovaatio, tarvitaan idea. Idea ei ole alkupiste, sillä ennen ideaa tarvitaan selvittelyä, ymmärrystä, luovuutta ja motivaatiota. Lisäksi tarvitaan sellainen ympäristö, joka mahdollistaa ja sallii uusien ideoiden kehittämisen. Ymmärrystä voidaan haalia tutkimalla ja tarkkailemalla käyttäjiä, joille innovaatio halutaan kehittää. Käyttäjien lisäksi pitää ymmärtää uusien teknologioiden, yhteiskunnan, kilpailijoiden ja markkinatilanteen kehittyminen.

Ideoita syntyy usein normaalin toiminnan ohessa. Huoltohenkilökunta huomaa ja kuulee asiakkailta parannustarpeita. Myyjät ovat jatkuvasti yhteydessä asiakkaisiin. Suunnittelijat keksivät uusia ratkaisuja. Joskus uudet ideat voidaan ottaa heti käyttöön, mutta usein joudutaan odottamaan sopivaa hetkeä. Ideoiden tallentamista ja käsittelyä varten pitää luoda jonkinlainen toimintamalli. Pitää olla ideapankki, jonne rekisteröidään ideat ja niiden arvioinnit, vastuuhenkilöt ja hyödyntämisaikataulu.

Ideoiden jalostamisessa on tärkeää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa todeta, onko idea käyttökelpoinen vai pitääkö se hylätä. Ideoita voidaan testata helpoilla ja luovilla tavoilla jo paljon ennen kuin ne on kehitetty valmiiksi tuotteiksi.

Puzzlella palaset järjestykseen

Käyttökelpoinen menetelmä innovoinnin aloittamiseksi on kerätä sopivat asiantuntijat yhteen tilaan ja koostaa heidän kanssaan kuvaus nykytilanteesta ja tavoitteista. Huldilla on ollut jo pitkään käytössä Huld Design Puzzleksi nimetty työpajamalli, jossa yhdessä luodaan visuaalinen kokonaiskuva. Tähän kuvataan kunkin tapauksen mukaan sopivalla tavalla kaikki sidosryhmät, eri prosessit ja oleelliset tapahtumat. Kuvauksen muoto vaihtelee aina tilanteen mukaan.

Kun aluksi kuvataan nykytilanne, voidaan sen avulla löytää kipupisteet ja uudet mahdollisuudet. Löytyy uusia yhteyksiä, saadaan ahaa-elämyksiä ja kuvaa voidaan kehittää uusilla löydöksillä. Visuaalinen kuvaus on helppo ymmärtää ja selittää muulle organisaatiolle.

Kokonaisuuden sisältä saattaa nousta yksittäisiä tarpeita ja haasteita, jotka ovat ituja tulevaisuuden innovaatioita varten. Ne voivat tarkoittaa uuden teknologian kehittämistä tai toimintamallin muutoksia. Yksityiskohtia kehitettäessä on hyvä miettiä niiden merkitystä ja näkyvyyttä isossa kuvassa. Askelia voidaan ottaa eteenpäin, vaikka jokainen yksityiskohta ei olekaan optimoitu.

Visio pitää myydä organisaatiolle

Innovointi vaatii yhteistyötä. Yhteisen vision hyväksyminen ja ymmärtäminen on ensimmäinen tavoite, jotta eri alueiden kehitystyö osuu samaan maaliin. Tähän tarvitaan sisäistä myyntiä ja yhteistyötä. Uudet ideat pitää avata ja osoittaa hyödyt, jotta jokainen saadaan niiden kannattajiksi. Visioiden myyntiin voidaan käyttää erilaisia menetelmiä. Hyvä keino on esimerkiksi tehdä kuvitteellinen mainos tai lehtiartikkeli uutuudesta, joka on vielä vision asteella.

Ideoiden keksiminen, jalostaminen ja hallinta on uuden kehittämisen perusta. Innovaatiovaiheelle on annettava oma aikansa, paikkansa ja resurssinsa. Sen pitää olla vapaana tuotekehityksen aikataulupaineista ja täsmällisistä tavoitteista. Luovan vaiheen tuloksena syntyy testattuja ideoita, jotka voidaan ottaa suunnitellusti tuotekehityksen käyttöön silloin, kun aika on sopiva.