Olipa kyse sitten kivikirveistä tai monimutkaisista tietojärjestelmistä, käyttäjäkokemusta tulisi aina pitää tärkeänä osana suunnittelua.
Käyttäjäkokemus pitää sisällään käytettävyyden lisäksi paljon muutakin. Käyttäjän tunteet, mieltymykset ja käyttäytyminen sekä käytön aikana että sen jälkeen ovat suuri osa kokemusmaailmaa. Teknologiaa on aikojen saatossa hankittu ratkaisemaan erilaisia ongelmia. Kivikirveellä oli mukavampi nakutella polttopuuta ja höyrykoneen tuoma lisäarvo on ollut päivänselvä asia. Teknologioiden kehittyessä myös suunnittelutaito on kehittynyt ja uudet, entistä helpommat ja käytettävämmät versiot ovat vähitellen korvanneet alkuperäisiä.
Kivikirvesaikoina kummoisia suunnittelutaitoja ei tarvittu. Nykyään konepellin alla muhii yhä monimutkaisempaa teknologiaa, mikä on synnyttänyt käyttäjäkokemussuunnittelun tarpeen. Enää ei tarvitse polttaa sormiaan tai vaatteitaan kuumilla hiilillä täytetyllä silitysraudalla eikä tallentaa ja etsiä laboratoriotuloksia reikäkortilta. Kauas ollaan päästy niistä ajoista, jolloin tietoa pystyi käsittelemään vain siinä tilassa, johon se sattui olemaan arkistoitu.
Ihminen ja ihmisen tiedonkäsittely on monimutkainen kokonaisuus erilaisia sensorisia kykyjä, hermostoverkkoja, ajatuksia ja tunteita. Ihmisen tiedonkäsittelystä tiedetään paljon. Erityisesti tunnetaan sen rajallisuus. Ihmisen toiminnan ja tietojenkäsittelyn periaatteet on tunnettava, jotta osaa myös suunnittelussa keskittyä luomaan sellaisia ratkaisuita, jotka eivät häiritse tehtävän suorittamista. Monimutkaisen ja huonosti toimivan laitteen voi suunnitella melkein kuka tahansa, mutta monimutkaisen ja helppokäyttöisen laitteen suunnitteluun tarvitaan paljon enemmän osaamista. Tiedostamattomat pienet asiat voivat hidastaa rutiinien suoritusta merkitsevästi. Käyttöliittymässä huomiota voivat varastaa esimerkiksi lomakkeen kentät, joita ei voikaan valita tai puutteelliset vihjeet siitä, millainen salasana käyttäjän tulee valita. Suuremman tietojärjestelmän käytössä rasittaa esimerkiksi se, jos aina tulee tehtyä jokin tietty toiminto väärin tai joutuu odottamaan pitkiä aikoja työkalujen latautumista.
Käyttäjäkokemusta voisi pitää nätin käyttöliittymän jatkeena, joka seuraa käytössä ja ajatuksissa pidemmälle kuin välttämättömän toiminnan suorittamiseen. Toimintoja tehostamaan hankittu tietojärjestelmä voi pahimmillaan itse aiheuttaa turhaa työtä, mikäli sen suunnittelussa on jäänyt käyttäjäkokemus miettimättä.
Esimerkiksi uutta sairaalaa suunniteltaessa pitää tietojärjestelmien suunnittelussa huomioida enemmän kuin se, mitä pinnalla on näkyvissä. Jos uusi sairaala rakennettaisiin pelkästään hoitohenkilökunnan tai arkkitehtien toiveiden perusteella ja lujuuslaskenta jäisi tekemättä, niin koko rakennus saattaisi sortua ennen kuin hoitohenkilökunta olisi päässyt hyödyntämään heille suunniteltuja tiloja.
Teknologioita valittaessa keskiössä pitää olla käyttäjä ja käyttäjän tarpeet. Toimiva ja huomaamaton työkalu on käyttäjälle tärkein työtä nopeuttava ja helpottava tekijä. Sellaiseen lopputulokseen pääsee vain huomioimalla käyttäjäkokemuksen osana suunnittelutyötä heti alusta asti. Käyttäjäkokemuksen ottaminen mukaan kriteeriksi jo alkuvaiheessa varmistaa, että valmistuva tuote vastaa käyttäjien tarpeita ja toiveita. Kesken matkan havaittuihin ongelmiin voidaan myös puuttua jo ennen kuin loppukäyttäjät alkavat harjoitella tietojärjestelmän käyttöä. Valitettavan nopeasti siinä vaiheessa yleisö alistuu kohtaloonsa keskinkertaisen käyttäjäkokemuksen kanssa ja tottuu myös käyttämään järjestelmää keskinkertaisesti.
Teksti: Sara Norja