Joskus iskee maailmantuska. Työskentelen tuotekehityksen parissa, missä ideana on usein luoda uusia ja paremmin myyviä tuotteita. Miten kestävällä pohjalla olemme, kun luomme maailmaan uutta kulutettavaa?
Meidän onneksemme tuotekehitys on juuri se hetki, jolloin kestävät valinnat tehdään. Kestävä tuotekehitys nimittäin alkaa jo ennen ensimmäistäkään ideaa tuotteesta.
Jokainen tuote tulee perustella kestävyyden näkökulmasta: Mihin haasteeseen tuote tuo helpotusta? Ratkaiseeko tuote ongelman kestävästi vai luoko se uuden? Onko tuote aidosti tarpeellinen ja kestävä, vai vastaako se vain hetkelliseen trendiin? Voisiko tuotteen sittenkin muuttaa palveluksi, jolloin vähennämme fyysisten tuotteiden tarvetta ja ympäristövaikutuksia?
Viime aikojen laajamittaiset kriisit ovat vaikuttaneet yritysten kannattavuuteen ja investointimahdollisuuksiin. Halukkuutta kestävämpään tuotekehitykseen on, mutta epävarmat olosuhteet ovat kiristäneet budjetteja.
Käsi ylös, kenen yrityksessä vihreä siirtymä ja kestävyys on nostettu osaksi strategiaa?
Kestävät valinnat ovat välttämättömiä, sillä ympäristövaikutusten minimointi on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Samalla kestävä tuotekehitys on myös mahdollisuus, johon vain rohkeimmat uskaltavat tarttua. Yrityksen johdon arvomaailma vaikuttaa vahvasti siihen, kuinka konkreettisesti kestävyyttä ajetaan käytäntöön ja kuinka paljon budjettia annetaan kestävälle tuotekehitykselle.
Välttämätöntä vihreää siirtymää tuetaan niin kansallisella kuin parlamentaarisella tasolla. Suomi esimerkiksi tukee yrityksiä avoimilla rahoitushauilla.
EU taas siivittää kestävää tuotekehitystä uudella asetuksella, joka astui voimaan kesällä 2024. ESPR-asetus, Ecodesign for Sustainable Products Regulation, tulee sellaisenaan voimaan kaikissa jäsenvaltioissa ohittaen kansallisen lainsäädännön. Toisin sanoen kestävä tuotekehitys on pakollista EU:ssa.
Tiivistettynä ESPR-asetus tiukentaa kestävyysvaatimuksia velvoittaen lähes kaikkia fyysisiä tuotteita ja niiden komponentteja koko niiden elinkaaren ajalta. Lisäksi ESPR tuo käyttöön digitaalisen tuotepassin, jonka tarkoitus on muun muassa helpottaa kierrättämistä ja korjaamista sekä auttaa kuluttajaa valitsemaan ympäristöystävällisempi ja kestävämpi tuote.
ESPR:n edeltäjä, ekosuunnitteludirektiivi, otti kantaa lähinnä energiaan liittyviin tuotteisiin ja niiden energiatehokkuuteen. Uusi asetus tarvittiin, sillä EU:n mukaan tuotekehitys nykyisellään ei edistänyt riittävästi kestävyyttä.
Ikiaikainen viisaus pätee edelleen – hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Nyt on korkea aika suunnitella kestävästi huomisen hankkeet, sillä tulevaisuus tehdään nyt. ESPR-asetus antaa raamit, joiden avulla kestävyyden vaatimukset huomioidaan koko tuotekehityksen elinkaaren aikana.
Kestävä tuotekehitys tarjoaa merkittävän kilpailuedun tulevaisuuden markkinoilla. Se ei tarkoita vain uusien tuotteiden luomista, vaan niiden pitkäikäisyyden, korjattavuuden ja modulaarisuuden huomioimista alusta alkaen. Tehtävämme tuotesuunnittelijoina ei ole pelkästään suunnitella, vaan luoda ratkaisuja, jotka ovat sekä kestäviä että merkityksellisiä – niin ympäristölle kuin liiketoiminnalle.
Jos haluat muuttaa kestävän tuotekehityksen välttämättömyydestä mahdollisuudeksi, ota minuun yhteyttä.
Jenni Tähtinen
+358 50 5697 660