Levähavainnoista avaruustilannekuvaan – Satelliittihavainnot yhteiskunnan apuna
Kirjoittaja: Matti Anttila
Business Development Director, Space and Defence
Ympäröivästä maailmasta voi saada tietoa monin eri tavoin. Tapa, joka harvemmin tulee mieleen, ovat maatamme kiertävät satelliitit. Voimme seurata ruokalähettiämme kännykän kartta-applikaatiosta ja säätietoja voidaan tarkistaa reaaliaikaisesti eri puolilla maapalloa – tiedon meille tuovat satelliitit.
Satelliitit kiertävät maata yleensä 400–40 000 kilometrin etäisyydellä käyttötarkoituksesta riippuen. Kiertoaika vaihtelee puolestatoista tunnista päiviin. Satelliitti itsessään on alusta, jonka kyydissä on mittalaitteita kuten kameroita, tutkalaitteita tai telekommunikaation apuvälineitä. Havaintoja tehdään infrapunan, näkyvän valon tai radiotaajuuksien aallonpituuksilla.
Jokaisella taajuudella on omat vahvuutensa. Esimerkiksi tutka on erinomainen apuväline silloin, kun näkyvällä valolla ei voi tehdä havaintoja valonpuutteen, pilvien tai sateen vuoksi. Infrapunavalo taas näkee sellaisia aallonpituuksia, jotka voivat olla hyödyksi, kun tutkitaan vaikkapa luonnon tilaa tai lämmönlähteitä.
Satelliittihavainnot ennen ja nyt
Pitkälle 2000-luvun alkuun asti satelliittihavainnointia hallitsivat tiede- ja turvallisuustahot. Tieteellisistä satelliiteista saatiin muun muassa ilmasto- ja säädataa ennustuksiin ja luonnon kartoitukseen. Tiedustelusatelliitit toimittivat dataa valtiollisiin tarpeisiin.
Pelkästään viimeinen vuosikymmen on tuonut alalle useita kaupallisia toimijoita, joiden satelliitit tuottavat erittäin tarkkaa kuvaa eri aallonpituuksilla. Uutisista voimme seurata esimerkiksi Maxarin kuvadataa maailman tapahtumista. Myös Suomessa toimii tutkasatelliittiyhtiö, joka tuottaa ajankohtaista ja tarkkaa tietoa esimerkiksi luonnonkatastrofien vaikutuksista.
Me Huldilla olemme tehneet töitä satelliittidatan parissa vuodesta 1989 asti. Yli 30 vuoden aikana olemme osallistuneet monenlaisiin ympäristön tilannekuvahankkeisiin aina otsonista ilmakehän saasteisiin, metsien tilasta merten jääpeitteen seurantaan ja sinilevähavaintoihin.
Avaruustilannekuva
Nykyään halutaan yhä enemmän tietää, millaista tietoa satelliitit keräävät meistä. Tämän tiedon selvittämiseksi tarvitaan esimerkiksi avaruustilannekuvaa. Avaruustilannekuva on tietoa siitä, mitä avaruudessa tapahtuu. Avaruustilannekuvan voi jakaa kolmeen: avaruussäähän, avaruudessa olevien ihmisten tekemien kohteiden seurantaan ja lähiavaruuden luonnollisten kohteiden seurantaan.
Avaruussää on auringon aktiivisuuden tuottama ilmiö. Tunnetuin näistä ilmiöistä lienee revontulet. Revontulilla on haittapuolensa: esimerkiksi satelliittien välityksellä tapahtuva viestintä ja satelliittinavigointi kärsivät ilmiöstä. Kohteiden seuranta taas jaetaan satelliittien ja avaruusromun seurantaan eli ihmisten tekemiin kohteisiin sekä asteroidien ja meteoroidien eli luonnollisten kohteiden kartoitukseen.
Avaruustilannekuva kaukokartoitusmielessä keskittyy yläpuolellamme kulkevien satelliittien seurantaan sekä arvioon niiden kyvystä tuottaa tiedustelutietoa meistä. Myös avaruustilannekuvan saralla Huldilta löytyy osaamista.
Kirjoittaja on Huldin Space & Defence -liiketoiminnan kehitysjohtaja, TkT Matti Anttila, joka on kerryttänyt vankkaa kokemusta alalta jo yli 20 vuoden ajan.
Kuva © ESA–J. Huart, CC BY-SA 3.0 IGO.