Muotoilu prosessien takana – mitä siellä tapahtuu?

Muotoilijat puhuvat muotoiluajattelusta ja tuplatimanttimallista sekä näyttävät hienosti visualisoituja prosessimalleja. Prosessit ja periaatteet ovat selkeitä ja yleisesti hyväksyttyjä. Mutta mitä kaikkea prosessien sisällä tapahtuu? Kuinka asiakastarpeet ja design driverit muutetaan konkreettisiksi tuotteiksi? 

Lähtökohta ja tavoite 

Lähtökohtana on – tai pitäisi olla – suunnitella tuote, joka täyttää kaikki asiakkaan tarpeet ja halut. Sellainen, johon käyttäjä rakastuu ja jota ilman hän ei voisi elää. Teoriassa mahdollista, mutta käytännössä erittäin haastavaa. Usein kompastutaan jo ensimmäiseen askeleeseen, eli ei osata tai haluta selvittää, mitä käyttäjä oikeasti tarvitsee. Oma visio on niin vahva, ettei siitä haluta tinkiä, vaikka se ei täydellisesti osuisikaan tarkoitettuun maaliin. Siksi konseptien aikainen testaaminen käyttäjillä on tärkeää.  

Keksiminen 

Kun käyttäjästä ja käyttötilanteesta on saatu selkeä käsitys, voidaan lähteä keksimään toteutustapoja. Joissakin tapauksissa voidaan nojata vahvaan historiaan ja kokemukseen. Kokemuksesta on hyötyä, mutta ”näin tämä on aina tehty” lukittautumista kannattaa välttää.  

Valinnan vaikeutta 

Toteutustapoja löytyy melko varmasti useita, mutta osa niistä on liian kalliita ja osaan voi sisältyä jokin riski tai haaste. Valitaanko valmistustavaksi ruiskuvalu, vaikka muotit ovat kalliita vai mennäänkö aluksi 3D-printtaamalla? Mitkä materiaalit täyttävät vaadittavat ympäristöolosuhteet? Mitkä ovat sopivat liittimet? Tarvitaanko kosketusnäyttö vai hoituuko käyttöliittymä muutamalla painikkeella?  

Tärkeää on myös pohtia, mikä on käyttötilanne – onko käyttäjällä välillä rukkaset kädessä vai toimitaanko vain sisätiloissa? Onko käyttäjällä osaamista ja koulutusta riittävästi vai pitääkö käyttöä yksinkertaistaa ja ohjeistaa paremmin? Suunnittelun aikana valintoja tehdään hyvin monenlaisin perustein. Vaakakupissa painaa raha, käytettävyys, valmistettavuus, asennettavuus, kestävyys, tunnistettavuus, turvallisuus ja muut vastaavat asiat.  

Yksityiskohtiakin pitää miettiä 

Senkin jälkeen, kun isot päätökset on tehty, joudutaan painimaan yksityiskohtien kanssa. Kuinka saadaan tarvittava elektroniikka mahtumaan kotelon sisään? Tuleeko lämpenemisestä ongelmia? Onko valittu tiivistystapa varmasti pitävä? Tuleeko valmistuksessa ongelmia? Saadaanko tarvittavat merkinnät mahtumaan? Onko tuote helposti ylläpidettävissä ja onko laajennustarpeet otettu huomioon? Sopiiko tämä jatkoksi aikaisempaan tuoteperheeseen? Onko tämä varmasti riittävän helppo käyttää? Meneekö tämä kaupaksi riittävästi? Muistuttaako lopputulos alun perin valittua konseptia riittävästi? 

Kehitysprosessin aikana on helppoa oikaista tai joutua harhapolulle. Harhapolulle saattaa johtaa jokin vaikeasti ratkaistava yksityiskohta, joka vaatisi jo sovittujen ratkaisujen muuttamista. Näissä tilanteissa pitää olla tarkkana. On tärkeää pitää huolta, että ideat, joihin alun perin konseptivaiheessa ihastuttiin, säilyvät mukana loppuun asti.  

Ei innostuta liikaa 

Käyttöliittymiin ja digitaalisiin palveluihin on helppo lisätä suunnittelun aikana uusia ominaisuuksia. Koodin lisääminen ei vaadi muutoksia elektroniikkaan tai mekaniikkaan. Joskus lisäykset ovat hyvä asia, mutta joskus ne lisäävät turhaa monimutkaisuutta ja vaikeaselkoisuutta. Näissä tilanteissa on aina tarpeellista palata alkuun ja varmistaa, mitä lähdetiin tekemään. 

Varmistetaan hyvä muotoilu 

Muotoilijoita tarvitaan koko matkan ajan. Alkuvaiheen jälkeen heidän roolinsa on varmistaa hyvän muotoilun toteutuminen. Kehitystyö on aina yhteistyötä. Muotoilua ei tehdä muotoiluosastolla vaan yhdessä koko organisaation kanssa.