Muotoiluajattelu ei ole rakettitiedettä, osa 1/2
Muotoiluajattelu ei ole rakettitiedettä, mutta muotoiluajattelua voidaan käyttää apuna, kun suunnitellaan ratkaisuja myös avaruusteknologian tarpeisiin. Kun valitaan liiketoiminnan kehityskohdetta, muotoiluajattelu on mukana hyvin tärkeässä roolissa.
Mitä muotoiluajattelu on?
Muotoiluajattelu on jatkuvaan ideointiin perustuva toimintamalli, jossa pyritään saamaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
- Mikä on? – jolloin tarkastellaan nykytilaa.
- Mitä jos? – jolloin tarkastellaan tulevaisuutta eri vaihtoehtojen kautta.
- Mikä tekee tuotteesta tai palvelusta ainutlaatuisen ja mikä innostaa? – kysymykset auttavat valitsemaan erilaisista vaihtoehdoista.
- Mikä toimii? – tarkastellaan ratkaisuehdotuksia loppukäyttäjätasolla ja ymmärretään oikeassa ympäristössä tapahtuvaa vuorovaikutusta ja voidaan varmistaa, että valittu kehityskohteen ratkaisu on toimiva.
Liiketoiminnan kehityskohteen valinnalla on merkitystä
Liiketoiminnan kehityskohteen valinnassa tarvitaan tietoa nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista, kun liiketoimintaa kehitetään asiakaslähtöisesti ja käyttäjäkeskeisesti. Yrityksen kehityskohteita halutaan ymmärtää paremmin, jolloin osataan vastata kysymyksiin:
- Mitä ollaan kehittämässä?
- Mikä ongelma halutaan ratkaista?
- Miksi palveluja halutaan parantaa tai täysin uutta rakentaa?
Kehityskohteesta kerätään arvokasta tietoa asiantuntijoilta sekä sidosryhmiltä. Halutaan tietää, kenelle tuote tai palvelu tehdään, kuka on asiakas ja kuka käyttäjä, milloin tuote tai palvelu on valmis. Kehitystyötä pitää voida myös rajata, päättää mitkä kokonaisuudet missäkin vaiheessa ovat kehittämisen kohteena.
Tiedon keruussa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, jotka tukevat kehitystyön rajaamista ja kokonaisuuden hahmottamista. Menetelmät voivat olla haastatteluja tai laadullisia kyselyjä, persoonakuvauksia käyttäjistä sekä systeemikuvauksia ja käyttäjätarinoita.
Yrityksen strategisessa päätöksenteossa voidaan käyttää hyväksi jo kehitystyötä varten kerättyä tietoa ja sen analysointia. Konkreettisten kehitysehdotusten esiintuominen auttaa yrityksiä strategisessa päätöksenteossa:
- Mitä asiakas tarvitsee?
- Millaiset palvelut tuottavat lisäarvoa asiakkaalle?
- Kuinka voimme sen hänelle toimittaa?
Liiketoiminnan kasvuun pystytään vaikuttamaan todellisten kehityskohteiden tunnistamisella. Työkulttuureissa, joissa tuotekehitys, markkinointi ja liiketoiminnan kehittäminen ovat taistelutantereella painimassa keskenään, ei todellisten kehityskohteiden tunnistaminen onnistu. Yritykset, joissa muotoiluajattelu on osa työkulttuuria sekä osana yrityksen toimintaa, voidaan keskittyä tekemään kehityskohteita, joissa työskennellään keskustellen ja hyödyntäen palvelumuotoilun menetelmiä ja välineitä.
Ratkaisuehdotukset ja niiden validointi
Kun valitusta kehityskohteesta muodostetaan konsepteja, eli ehdotuksia siitä kuinka kehityskohteen ongelma voidaan ratkaista, voidaan valita niistä paras ja toimivin. Usein konseptointi voi liittyä käyttäjäprofiilin tunnistamiseen ja sen kuvaamiseen, palvelutuokion, palvelupolun tai konkreettisen käsinkosketeltavan idean esittämiseen. Mikäli palvelua ei ole vielä olemassa, voidaan konseptin avulla auttaa hahmottamaan tuleva palvelu.
Ratkaisuehdotus validoidaan yhdessä tuotteen tai palvelun käyttäjien kanssa, jolloin varmistetaan tuotteen ja palvelun toimivuus. Yrityksen liiketoimintaympäristön ja liiketoimintamallin vaatimukset asiakas- ja käyttäjälähtöisyyteen toteutuvat myös digitaalisessa toimintaympäristössä.
Huldille ominainen ihmislähtöinen suunnittelu on mukana kehitysprojektissa sen elinkaaren ajan, jolloin liiketoiminnan tulokseen vaikuttava palvelu tai tuote on tarkoituksenmukainen.
Teksti: Leena Korvenpää
Kuvitus: Mari Mäkelä
Blogin jatko-osan pääset lukemaan täältä.