”Telia ja Huld tietävät, miten anturit saadaan kommunikoimaan mobiiliverkkoon ja miten verkko ymmärtää, mitä anturi sanoo. Me kerromme, millaisia antureita tarvitsemme ja millaista dataa tarvitsemme. Oleellista on myös se, milloin ja mihin anturin pitää reagoida. NB-IoT-anturin keräämä data lähetetään pilveen, josta jatkojalostamme sitä”, kertoo Konecranesin tutkimus- ja innovaatioyksikön johtaja Matti Kemppainen.
”NB-IoT:ssa on hienoa se, että emme tarvitse erikseen omia tukiasemia tai muita järjestelmiä. Voimme laittaa anturin suoran nosturiin ja saamme datan heti käyttöömme”, sanoo Konecranesin tutkimus- ja innovaatioyksikön johtaja Matti Kemppainen.
Tehdashallissa liikkuvista kevytnosturijärjestelmistä on vaikea kerätä hyödyllistä dataa, koska kaikkiin laitteisiin ei ole sisäänrakennettuja datayhteyksiä. Nyt yhdeksi vaihtoehdoksi nousee langaton NB-IoT-anturi. Se voidaan kiinnittää magneetilla juuri siihen kohtaan nosturia, jossa sen halutaan mittaavan jotakin.
Konecranes tekee ja toimittaa nostureita eri puolelle maailmaa. Nostureista voi kerätä paljon tärkeää dataa: tietoa käyttöasteesta, lämpötiloista, vikatilanteista. Datasta on hyötyä esimerkiksi huoltojen ennakoinnissa. Tutkimustyössään Konecranes on havainnut, että nykyisin markkinoilla olevien langattomien teknologioiden haaste on signaalin kantomatkan riittämättömyys.
Konecranes etsii nyt ratkaisua uudesta NarrowBand IoT -teknologiasta ja tekee pilottia yhdessä Telian ja Huldin kanssa. Pilotti on sarallaan yksi ensimmäisistä koko maailmassa, eikä olisi ollut teknologisesti mahdollista vielä vuosi sitten.
NB-IoT on uusi standardoitu verkkoteknologia, jolla voi kytkeä suuren määrän laitteita verkkoon edullisesti ja luotettavasti. Teknologia sopii erityisesti kohteisiin, joissa dataa ei lähetetä reaaliaikaisesti ja lähetettävää tietoa on vähän.
”Konecranesilla on jo yli 16 000 laitetta etävalvonnan piirissä. Tutkimme jatkuvasti, että mitkä teknologiat ovat riittävän kypsiä toimialallemme. NB-IoT:ssa on hienoa se, että emme tarvitse erikseen omia tukiasemia tai muita järjestelmiä. Kun laitamme NB-IoT-anturin nosturiin, se keskustelee suoraan mobiilinverkon kanssa ja saamme datan heti käyttöömme. Mobiiliverkko on lähes joka paikassa käytettävissä, ja muu infra rakentuu aika nopeasti sen ympärille”, kertoo Kemppainen.
NB-IoT-teknologiaa pilotoidaan kevytnosturijärjestelmissä. Kevytnosturijärjestelmät on suunniteltu työpisteiden ja tuotantolinjojen nostotarpeisiin, joissa tarvitaan enintään 2 tonnin nostokapasiteettia.
Kemppainen kiittelee erityisesti sitä, että antureita voidaan helposti asentaa käytössä oleviin nostureihin. ”On järkevää, että NB-IoT-antureita voi laittaa jo 10–20 vuotta käytössä olleisiin nostureihin. Tällaisen infran rakentaminen olisi muuten työlästä ja kallista.”
Nosturissa on paljon kohtia, joissa pystytään hyödyntämään eri tarkoituksiin suunniteltuja langattomia antureita. Yksi NB-IoT-anturi voi mitata useita erilaisia suureita.
”Nosturin käyttöaste on meille tärkeä tieto. Myös lämpötila ja tärinä kiinnostavat. Niistä on hyötyä esimerkiksi huoltojen suunnittelussa. Anturin voi myös säätää lähettämään dataa esimerkiksi vikatilanteista”, Kemppainen kertoo.
Konecranesin NB-IoT-teknologian pilottiin Telia tuo infran. Huld taas vastaa elektroniikasta ja softasta ja rakentaa anturin Konecranesin tarpeiden mukaan.
”Telia ja Huld tietävät, miten anturit saadaan kommunikoimaan mobiiliverkkoon ja miten verkko ymmärtää, mitä anturi sanoo. Me kerromme, millaisia antureita tarvitsemme ja millaista dataa tarvitsemme. Oleellista on myös se, milloin ja mihin anturin pitää reagoida. NB-IoT-anturin keräämä data lähetetään pilveen, josta jatkojalostamme sitä.”
Kemppaisen odotukset ovat korkealla. ”Uskomme, että NB-IoT on maailmanlaajuisesti toimiva, kustannustasoltaan järkevä teknologia, jonka peitto tulee olemaan todella hyvä.”
Lisätietoja: