Hypeä vai hyötyä – tekoälybuumi näkyy ohjelmistokehittäjien arjessa

Tekoälystä puhutaan enemmän kuin koskaan – ja usein yli odotusten. Markkinoilla vilisee lupauksia, jotka kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta. Huldilla AI-hypen sijaan keskitytään konkretiaan – tekoälystä on tehty teknologiatalon arjen työkalu. 

Tekoälyavusteinen testaus on noussut Huldilla yhdeksi keskeiseksi keinoksi parantaa ohjelmistokehityksen laatua ja tehokkuutta. Kun suljetussa ongelmakentässä voidaan hyödyntää AI:ta testauksen ja validoinnin tukena, säästyy sekä aikaa että rahaa – ja lopputuloksesta tulee usein tarkempi kuin mihin ihminen pystyisi. 

“AI:n avulla voidaan analysoida testikattavuutta tai tuottaa harmonisoitua dokumentaatiota sekunneissa – molemmat tehtäviä, joihin ihmiseltä menisi tunteja. Mutta tekoäly ei ymmärrä kontekstia, empatiaa eikä vastuuta. Siksi ihminen ohjaa, ja AI avustaa”, sanoo Huldin laatuasiantuntija Niko Rantalainen 

Korvaako tekoäly ihmisen? 

Huldin tiimeissä AI toimii jo nyt kehitystiimin digitaalisena jäsenenä. Se analysoi testikattavuutta, käy läpi koodia, ehdottaa parannuksia ja avaa keskustelua. AI-katselmoinnit ovat kehittäjien arkipäivää, mutta koneen sijaan erityisesti koodikatselmointien palautteissa arvostetaan inhimillistä otetta. Kannustaminen ja yhdessä ratkaisun etsiminen on tärkeää erityisesti alalle tulevan uuden ohjelmistokehittäjäsukupolven näkökulmasta. 

”Tärkeää ei ole, mitä AI osaa, vaan miten me osaamme käyttää sitä järkevästi. AI:n suurin vahvuus on nopeus ja toistettavuus – suurin riski taas liiallinen luottamus sen kykyihin”, Rantalainen toteaa. 

Realismi ennen hypeä 

AI-koodaus ja promptaus avaavat uusia tapoja rakentaa ratkaisuja nopeasti – mutta laadukas lopputulos edellyttää edelleen ihmistä, joka ymmärtää kokonaisuuden. Kyse ei ole devaajien katoamisesta, vaan työn muutoksesta. 

Rantalainen kannustaakin yrityksiä lähestymään tekoälyä käytännönläheisesti. Suurten visioiden sijaan kannattaa keskittyä pieniin askeliin: yksi testausvaihe, yksi koodikatselmointi, yksi dokumentointiprosessi. 

”Tekoälyratkaisuja ei kannata rakentaa silkasta tekoälyn käytön innosta, vaan ongelma edellä. Vahvin tapa aloittaa on kerätä kokemusta käytännön tekemisellä – nähdä, mikä toimii, miten hyvin, ja kuinka luotettava lopputulos on.”