Matti Anttila on kulkenut poikkeuksellisen matkan pienen pojan teknologiaunelmista huippuasiantuntijaksi. Hänen näkemyksensä kiinnostavat niin Suomen pääministeriä kuin kansainvälisiä toimijoita Euroopan avaruusjärjestö ESA:sta lähtien. Anttila haluaa työllään olla rakentamassa maailmaa, jossa hänen lapsillaan ja tulevilla sukupolvilla on turvallista elää.
Jo lapsena Anttila viihtyi elektroniikan parissa; legojen ja kodin sähkölaitteiden parissa rakentelun kipinä johdatti hänet teknillisen fysiikan ja avaruustekniikan maailmaan. ”Lukiossa fysiikka ja matikka tuntuivat omimmilta, joten DI-opinnot olivat luonteva valinta,” hän kertoo. Lapsuuden haaveet lääkärin ammatista vaihtuivat insinööriopintoihin, kun halu auttaa ihmisiä teknologian avulla jäi vahvasti elämään.
Kotikaupungissaan Tampereella opintojen loppupuolella Anttila teki käänteentekevän päätöksen. Hän lähti espoolaiseen avaruusalan yritykseen Space Systems Finlandiin tekemään diplomityötä avaruustekniikasta. Alasta, jonka professori oli kehottanut unohtamaan, koska ”Suomessa sillä ei olisi tulevaisuutta.”
Päätös tarjosi Anttilalle enemmän kuin hän olisi osannut odottaa. ”Valmistuin DI:ksi vuonna 2001 ja työpöytäni oli jo tuolloin täynnä avaruusprojekteja,” hän sanoo.
Pian tämän jälkeen Anttilalle tarjoutui tilaisuus toteuttaa väitöskirjatutkimuksensa Euroopan avaruusjärjestö ESA:n projektista Teknilliselle Korkeakoululle eli nykyiselle Aalto-yliopistolle. Projektin tavoitteena oli kehittää laite, joka pystyisi poraamaan Marsin pinnan alle ja ottamaan syvältä näytteitä, mahdollisesti löytääkseen jälkiä menneestä elämästä. Anttilan työ poran automaatiosoftan ja energiantarpeen laskennan parissa huipentui tohtorin tutkintoon, ja hänen kehittämänsä prototyyppi toimi pohjana ESA:n ExoMars-mönkijän poralaitteelle.
“Väitöskirjatutkimus oli luonnollinen osa Space Systems Finlandin Mars-mönkijäprojektien jatkumoa ja huikea matka Marsin pinnalle – rakensimme yliopistolle jopa eräänlaisen terraarion, joka simuloi Marsin hiekkaa. Tässä meitä konsultoi Helsingin Yliopiston geologian laitos.”
Anttila laskee, että hän on uransa aikana ollut mukana yli viidessäkymmenessä ESA:n projektissa.
Anttilan työtä ajaa vahva halu vaikuttaa suoraan yhteiskunnan tulevaisuuteen ja turvallisuuteen. Space Systems Finland aloitti ensimmäiset Puolustusvoimien projektit vuonna 2015, ja Anttila oli näissä mukana alusta lähtien. ”Oli mahtavaa päästä laajentamaan avaruusteknologian mahdollisuuksia myös puolustussektorille,” hän kertoo. Space Systems Finlandin yhdistyttyä osaksi Huldia, työ jatkui. Nykyisin Anttila johtaa Huldilla puolustusteollisuuden myyntiä ja työskentelee edelleen vahvasti myös avaruuden parissa.
Urallaan Anttila on kohdannut monenlaisia haasteita, mutta merkittävimmät kokemukset hän yhdistää ihmisiin ja yhteisöllisyyteen, joka auttaa jaksamaan myös vastoinkäymisten yli.
”Työn merkityksellisyyttä ei mitata yksin projekteilla tai tuloksilla, vaan sillä, että teemme jotain yhteiskuntaa hyödyttävää,” hän pohtii.
Työpäivänsä Anttila kuvailee liikkuviksi. ”Olen ostanut läppäriin autolaturin, koska niin monet puhelinneuvottelut tapahtuvat huoltoaseman parkkipaikalla asiakastapaamisten välillä,” Anttila kertoo. Erityisesti Jyväskylän, Tampereen ja Oulun konttorit ovat tulleet tutuiksi, kuten alueiden asiakaskuntakin.
Anttila toimii aktiivisesti myös alan kehittämiseksi laajemmin. Hän on varapuheenjohtajana Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:ssä, vetää PIA:n avaruusteollisuuden toimialaryhmää ja on jäsenenä myös Suomen Avaruusasiain Neuvottelukunnassa, ANK:ssa.
Vastuutehtävät vaativat yhteistyötä laajalla kentällä – yrityksistä ministeriöihin ja kansainvälisiin järjestöihin. Kesällä Anttila osallistui pääministeri Petteri Orpon johtamaan keskusteluun puolustusturvallisuudesta ja huipputeknologioista. ”Onhan se jännittävää istua pääministerin ja alan johtavien asiantuntijoiden kanssa samassa pöydässä,” hän myöntää. “Ihmisiä me kaikki kuitenkin olemme. Ministeritkin ovat kahvipöydässä kuin kuka tahansa meistä.”
Avaruusteknologia on Anttilan mukaan tullut yhä lähemmäksi arkea – moni ei välttämättä ymmärrä, että hampurilaisravintolasta iltamyöhään tilattu ateria saapuu kotiovelle satelliittipaikannuksen ansiosta. “Tekniikka on halventunut, tietojärjestelmät nopeutuneet, ja Suomeenkin on syntynyt lukuisia alan yrityksiä. Palvelusektori, joka hyödyntää avaruusteknologiaa maan päällä, on kehittynyt räjähdysmäisesti,” Anttila luettelee.
Puolustusteknologian puolella hän arvioi, että kehitys tuo entistä nopeampia ja ketterämpiä ratkaisuja puolustusturvallisuuden arkeen. Teknologian kaksoiskäyttö on arkipäivää.
Anttila ei pelkää kertoa uransa epäonnistumisista, joita hän pitää parhaimpina oppeinaan. ”Olen saanut kokea projekteja, jotka ovat menneet pieleen ja joissa asiakkaat eivät todellakaan ole olleet tyytyväisiä,” hän sanoo. Hänen mielestään epäonnistumisista saa arvokkainta tietoa – ne auttavat ymmärtämään, mitä ei kannata tehdä uudelleen.
Anttilan intohimo ja energia kumpuavat perheestä ja luonnossa liikkumisesta. Hän on ylpeä teini-ikäisestä tyttärestään, joka on seurannut hänen jalanjäljissään sukeltajana ja tiedeluokkalaisena. Kun Anttilalta kysytään hänen suurimmista unelmistaan, vastaus kääntyy nopeasti perheeseen ja yhteiskuntavastuuseen.
”Lasten onnellisuus ja turvallinen tulevaisuus ovat minulle kaikki kaikessa. Kun ajattelen tulevaisuutta, ajattelen, että kaikki työ, mitä teen, tähtää siihen, että heillä olisi hyvä elämä.”
Tulevaisuuteen Anttila katsoo nöyrän itsevarmasti. Teknologia itsessään, olivatpa kyseessä satelliitit tai puolustusjärjestelmät, on yhtä lailla ihmisten suunnittelemaa ja hallittavissa. Samalla Anttilan arvoja ohjaa ymmärrys siitä, että nopea teknologinen kehitys kantaa mukanaan myös vastuun yhteiskunnan hyvinvoinnista. Uraltaan Anttila odottaa mahdollisuutta jatkaa työtään saman alan parissa ja hyvän tiimin kanssa, oppien jatkuvasti uutta.
”Työ on minulle parhaimmillaan silloin, kun saan tehdä sitä ihmisten kanssa. Lopulta kaikki työ on aina ihmisten välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta – se on sitä, että haluaa aidosti auttaa asiakasta ja ymmärtää, mitä hän tarvitsee,” hän tiivistää.