Teknisen dokumentoinnin laaja kenttä pitää sisällään monia eri työlajeja, yhtenä niistä on menetelmäsuunnittelu. Mitä menetelmäsuunnittelu sitten tarkoittaa ja mihin menetelmäsuunnittelua tarvitaan?
Pääsin katsomaan Koneen laboratoriolle menetelmäsuunnittelijoita työssään. Heillä oli menossa liukuoven huoltomenetelmän työntutkimus. Olemassa olevaa liukuoven huolto-ohjetta käytiin kohta kohdalta läpi ja kaikkien menetelmien toimivuus testattiin. Huolto-ohjeiden mukaisesti osia mitattiin, putsattiin, avattiin, suljettiin ja tarkistettiin. Samalla kaikista vaiheista otettiin aikaa, jotta tiedetään, miten kauan minkäkin asian tekemiseen menee.
Menetelmäsuunnittelu on käytännössä eräänlainen kokeiluprosessi. Tutkimalla ja testaamalla etsitään parasta mahdollista tapaa tehdä asioita. Menetelmiä tutkiessa syvennytään tuotteen asennuksen, ylläpidon ja huollon prosesseihin. Jokainen työvaihe käydään tarkasti läpi ja mietitään mahdollisia korvaavia tapoja niille. Avaintarkoituksena prosessilla on edistää kaikkien tuotteen kanssa tekemisissä olevien turvallisuutta ja minimoida mahdollisia riskitekijöitä. Lisäksi menetelmäsuunnittelun avulla pyritään helpottamaan tuotteen asennusta ja huoltoa, pienentämään kustannuksia ja lisäämään tuotteen mukautuvuutta. Tuotteesta etsitään mahdollisia vikoja ja epäkohtia. Huoltoprosessia tarkastellaan ja mietitään, voisiko joku siinä olla helpompaa tai parempaa. Voidaanko hankalan kokoinen pultti muuttaa standardikokoiseksi? Kannattaako monimutkainen kiinnitys vaihtaa yksinkertaisempaan?
Tutkittavien tuotteiden testausympäristö on ihanteellisimmillaan täysin autenttinen käyttökohdeympäristö. Huollon turvallisuutta ja sujuvuutta on realistisinta testata ympäristössä, jossa tuote on tai tulee olemaan käytössä. Välillä joudutaan turvautumaan testausta varten rakennettuun testiympäristöön, mutta silloinkin se pyritään rakentamaan aina mahdollisimman lähelle aitoa käyttöympäristöä.
Yhtenä olennaisena vaiheena menetelmäsuunnittelussa on työntutkimus. Työntutkimuksessa kellotetaan aikoja työvaiheiden kestolle. Tällä saadaan aika-arvio esimerkiksi sille kuinka kauan tuotteen perushuolto kestää tai kauanko menee tietynlaisen osan vaihtamiseen. Ajanottoa tehdään monesta eri syystä. Ajoilla saadaan suuntaa-antava arvio huollon kestosta ja siten osataan arvioida huoltotyön laskutusta etukäteen. Saatuja aikoja käytetään myös apuna tuotekehitysprosesseissa, kun vanhan vastaavan tuotteen huoltoaikoja verrataan uusiin tuotteisiin ja pyritään siten tekemään uuteen tuotteeseen ratkaisuja, jotka helpottaisivat huoltoa.
Ajan mittauksen lisäksi työntutkimuksessa arvioitavaksi pääsee myös työn suorittajan tahti eli joutuisuus. Joutuisuuden arvioinnin tarkoitus on säätää mitattu aika normaalin työn suoritus ajan tasolle. Toisin sanoen sillä pyritään eliminoimaan suorittajan normaalia suurempi ripeys tai harjoituksen puutteesta johtuva hitaus.
Lisäksi syynäykseen pääsevät myös käytettävät työkalut. Kuinka paljon eri työkaluja tarvitaan? Ovatko tarvittavat työkalut kalliita erikoistyökaluja vai pärjääkö tavallisilla jakoavaimilla ja kuusiokulma-avaimilla? Yleensä menetelmiä tutkiessa käytössä on perustyökalut sisältävä reppu, jolla pyritään pääsemään mahdollisimman pitkälle. Tuotteen mukautuvuus ja huollon helppous kärsii, jos tuotetta huoltaessa joutuu käyttämään useita kalliita erikoistyökaluja.
Tässä työssä on vahvasti läsnä huolellisuus ja täsmällisyys. Mahdolliset olemassa olevat ohjeistukset käydään säntillisesti kohta kohdalta läpi, eikä kohdissa voi oikoa. On ensiarvoisen tärkeää käydä kaikki kohdat läpi, jotta ei jää huomaamatta mitään epäkohtia.
Teksti: Oona Virtanen ja Marek Uschanov
Kuvassa: Jaakko Kulmala