Kilpaillaanko hinnalla vai tehdäänkö jotain erilaista, mitä kenelläkään muulla ei vielä ole tarjolla? Nämähän ovat tunnetut Michael Porterin lanseeraamat markkinointistrategiat. Samaa asiaa tarkoittaa joko kilpailuedun tai kilpailukyvyn hakeminen. Kolmas Porterin mainitsema keino on erikoistua myymään täsmätuotteita tietylle asiakassegmentille.
Erottautumismalli vaatii innovatiivisen tuotteen tai palvelun. Sellaisen idean, mitä kukaan muu ei ole keksinyt. Erottautuminen on aina haastava tavoite, mutta onnistuessaan erittäin palkitseva. Tosin varmaa on, että kilpailijat tulevat vastaavilla tuotteilla markkinoille hyvin nopeasti. Harvoin päästään hyvilläkään innovaatioilla seilaamaan siniselle merelle kovin pitkäksi aikaa. Mahdollista se on, mutta silloin kaiken pitää osua kohdalleen.
Normaalimpi tilanne on, että hyvänkin innovaation uutuusarvo syödään markkinoilla nopeasti, minkä jälkeen optimoidaan tuotantokustannuksia. Kilpailuetu saavutetaan innovaatioilla ja sen jälkeen kilpailukykyä pidetään yllä kustannustehokkaalla tuotannolla. Laadukkaat ja innovatiiviset tuotteet luovat brändiä ja yrityskuvaa, jonka vaikutus ulottuu niihinkin tuotteisiin, jotka muutoin hakisivat paikkaansa hintakilpailuluokassa.
Hintakilpailun sarjassa pärjätään optimoimalla arvoketjun jokainen lenkki ja luopumalla kaikesta turhasta. Tuotteen elinkaaren loppupäässä otetaan usein käyttöön Porterin kolmas keino: tuotteesta räätälöidään erilaisia versioita rajatuille käyttäjäryhmille. Näin perusideaa voidaan vielä raikastaa uusien ostajien kiinnostusta herätettyä.
Innovaatioiden ja uusien ideoiden tuominen markkinoille edellyttää, että niitä tuotetaan tarkoituksella. Jos toivotaan, että tuotekehitys omien kiireidensä keskellä pystyy pullauttamaan maailmanluokan innovaatioita, ollaan pahasti ylioptimistisia.
Innovaatioiden lähtökohtaa kuvataan temillä ”fuzzy front end”. Siinä vaiheessa ollaan vielä sumussa tai jopa pimeässä. Kaikki suunnat ovat avoinna ja valoa ei vielä näy mistään. Kilpailuedun hakeminen on pyrkimistä pimeästä valoon. Valossa voidaan sitten optimoida yksityiskohdat.
Olen jo aikaisemmin tässä kirjoittanut siitä, minkälainen organisaatio pystyy tuottamaan innovaatiota. Lyhyesti kerrattuna se edellyttää asiantuntevia henkilöitä, jotka pystyvät luovaan ajatteluun (ja joilla on aikaa ja resursseja). Lisäksi heillä pitää olla motivaatio asiaan ja ympäristön tulee tukea ja ymmärtää innovaattoreiden tekemistä. Mainitut neljä asiaa ovat innovaatioita tuottavan organisaation perusedellytykset.
Peruslähtökohtien ollessa kunnossa tarvitaan vielä sopivia menetelmiä ja toiminnan ohjaamista. Palvelumuotoilun työkalut ja menetelmät ovat oikea valinta, kun pyritään luomaan käyttäjä- ja asiakaslähtöisiä innovaatioita. Kilpailuetu saavutetaan, kun asiakkaat kokevat tuotteet ja palvelut itselleen arvokkaina. Palvelumuotoilun lähtökohtana on löytää käyttäjien ja muidenkin sidosryhmien tarpeet ja kehittää niihin parhaat ratkaisut. Kun työtä tehdään järjestelmällisesti yhdessä sidosryhmien kanssa, ollaan askel edellä kilpailijoita.
Porterin strategiat Wikipediassa: https://urly.fi/Ulj
Teksti: Hannu Havusto