Muotoilun määrittely on haastavaa. Muotoilua on yhtä hyvin yksittäisten taide-esineiden kuin teollisesti valmistettavien tavaroiden suunnittelu. Muotoilu voi kohdistua konkreettisiin esineisiin tai se kohteena voi olla käyttöliittymä, informaatio tai vaikkapa palvelu. Jokaisen näiden kohdalla on mahdotonta sanoa, milloin muotoilu loppuu ja joku muu suunnittelu alkaa.
Kun kuulee puhuttavan muotoilusta – joskus jopa designista – kannattaa aina varmistaa, mitä puhuja muotoilulla tarkoittaa. Muotoilu voi tarkoittaa aivan mitä tahansa.
Seuraavassa pyrin hieman avaamaan muotoilun sanastoa ja sanojen avulla muotoilun alalajien merkitystä ja hierarkiaa. Hierarkia tarkoittaa tässä käsitteiden hierarkiaa – sillä ei ole mitään tekemistä eri alalajien paremmuuden kanssa. Koriste- ja taide-esineiden muotoilu ei sisälly seuraaviin määritelmiin.
Muotoilun kentällä teollinen muotoilu tarkoittaa yleensä tuotteiden muotoilua. Teollisen muotoilun koulutustausta on usein myös käyttöliittymien suunnittelijoilla ja palvelumuotoilijoilla. Käyttöliittymien suunnittelu on sikälikin lähellä teollista muotoilua, että käyttöliittymät ovat tuotteissa. Paitsi jos ne ovat osana palvelua ja käyttöliittymä on ns. responsiivinen, joka mukautuu sen tuotteen mukaan, jolla sitä käytetään.
Palvelumuotoilijat ovat usein opiskelleet teollisen muotoilun koulutusohjelmassa, mutta jossain vaiheessa erikoistuneet palveluiden suunnitteluun. Palvelumuotoilu on laaja-alainen osaamisalue, jonka tekijöillä on erilaisia koulutustaustoja. Palvelumuotoilu on osittain hyvin lähellä liiketoiminnan suunnittelua, joka tarkoittaa, että businessosaamistakin tarvitaan. Palvelumuotoilu on usein myös lähellä digitalisaation käsitettä, jolloin IoT:n osaamista tarvitaan toteutusvaiheessa. Ja hyvä siitä olisi jotain ymmärtää jo suunnitteluvaiheessa.
Muotoilun alalajeja ovat myös ainakin graafinen suunnittelu ja informaation muotoilu. Graafinen suunnittelu erottuu monella tavalla omaksi alueekseen. Informaation muotoilu on sekin laaja epämääräinen kenttä, mutta vähintäänkin tuotteiden käyttöohjeiden suunnittelu ja infografiikat tuovat sitä teollisen muotoilun lähelle.
Kaikki edelle luetellut muotoilun osa-alueet noudattavat pitkälti samoja periaatteita. Suunnittelun tulos pitää olla käyttäjien haluama ja ymmärtämä ja toteutuksen pitää olla taloudellisesti järkevä. Kaikkien sidosryhmien tarpeet kartoitetaan. Suunnittelu lähtee tavoitteiden määrittelystä ja etenee konseptien ja ”lausuntokierrosten” jälkeen toteutusvaiheeseen. Konseptivaiheessa tehdään protoja – 3D tulostamalla konkreettisia tuotteita ja erilaisilla digitaalisilla työkaluilla käyttöliittymiä tai visualisointeja.
Edellä mainittuun termistöön liittyy vielä paljon käytetty UX-suunnittelu. UX tarkoittaa käyttäjäkokemusta eli user experienceä. Usein se liitetään UI-suunnittelun eli käyttöliittymien yhteyteen. Mutta käyttäjäkokemuksen suunnittelu on paljon kokonaisvaltaisempi muotoilun alue. Sen voidaan ajatella koskevan kaikkea sitä, missä käyttäjä kohtaa tuotetta tai palvelua tuottavan yrityksen.
Palvelumuotoilun kohteena voidaan myös ajatella olevan kaikki se toiminta, jonka asiakas kohtaa tai joka jossain taustalla tuottaa asiakkaalle hyötyä. UX-suunnittelu on yksi näkökulma palvelumuotoiluun.
Tuotemuotoilussa on otettava kokonaisuus huomioon ja siksi sekin on osa palvelumuotoilua. Oikeastaan kaikki muotoilu yrityksen arvolupauksen muotoilua eli osaltaan liiketoiminnan suunnittelua. Mikään tuote ei ole vain teknologian alusta, vaan sen tulee olla käyttäjilleen sekä hyödyllinen että merkityksellinen.