Puolustusteknologian merkitys kasvaa – Suomi asemoituu kansainvälisen kehityksen kärkeen

Suomi on noussut puolustusteknologian kehityksen kärkimaaksi. Geopoliittiset muutokset, sijoittajien kasvava kiinnostus ja uusimmat teknologiat, kuten tekoäly ja kyberturvallisuus, muovaavat puolustuksen tulevaisuutta. Mutta miten varmistetaan, että teknologinen kehitys on eettisesti kestävää ja palvelee koko yhteiskuntaa? 

Viime vuosina puolustusteknologian merkitys on kasvanut merkittävästi sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa että sijoitusympäristössä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 muutti suhtautumista puolustusalaan, ja tämän seurauksena turvallisuus on noussut keskeiseksi teemaksi suomalaisessa yhteiskunnassa.  

– Ihmiset ja yritykset ovat viimeistään nyt ymmärtäneet, kuinka tärkeää puolustusteknologian kehitys on yhteiskunnan vakauden kannalta, toteaa Matti Anttila, puolustusteknologian asiantuntija Huldilta. 

Huld järjesti helmikuussa seminaarin puolustussektorille. Tapahtumassa olivat puhujina (vasemmalta) Matti Anttila, Tero Kiuru, Mika Hyytiäinen, Juha-Matti Ylitalo ja Mika Kulkas.

Suomi nousussa kansainvälisellä puolustusteknologian kentällä  

Huldin helmikuussa järjestämässä Puolustusteollisuuden tulevaisuus -seminaarissa alan asiantuntijat vaihtoivat näkemyksiään puolustusteknologiasta, sen kehitysmahdollisuuksista ja haasteista. Puhujina tapahtumassa olivat sotilasprofessori (eversti evp.) Mika Hyytiäinen, Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja Juha-Matti Ylitalo, Research Lead Tero Kiuru Saabilta sekä puolustusalan vastaava (eversti evp.) Mika Kulkas Business Tampereelta. 

– Suomen vahvuus on puolustusalan historian ja osaamisen vaalimisessa. Meillä on kokonaiset puolustusvoimat – kaikki kolme puolustushaaraa, toimiva johtorakenne ja koulutetut maavoimat – mikä asettaa meidät kymmenen vuotta monen muun Euroopan maan edelle, sotilasprofessori (eversti evp.) Mika Hyytiäinen korostaa. 

Suomessa toimii tällä hetkellä useita puolustusalan yrityksiä ja Suomea pidetään maailmalla korkeasti koulutetun insinööriosaamisen maana. Puolustusalaan sijoittamisesta on käyty pitkään eettistä keskustelua, mutta viime vuosina asenteet ovat muuttuneet. Suomen nousu Pohjoismaiden puolustusteknologian keskiöön onkin houkutellut muun muassa kansainvälisiä sijoittajia.  

– Geopolitiikan siirryttyä uudelle aikakaudelle myös asenteet ja tulokulma puolustussektoriin sijoituskohteena on muuttunut Euroopassa. Voisi jopa väittää, että olisi vastuutonta olla valjastamatta yksityistä pääomaa ja innovaatioita tälle sektorille sen täydessä voimassa, kertoo pääomasijoittaja Sentica Partnersin osakas Johan Wentzel.  

Myös Business Finland ja Euroopan puolustusrahasto ovat mahdollistaneet uusia innovaatioita ja kehityshankkeita, jotka tukevat alan kasvua kotimaassa ja Euroopassa. 

Kaksoiskäyttöteknologiat ja tekoäly uudistavat alaa 

Puolustusteknologian kehitys ei koske vain perinteisiä järjestelmiä, vaan myös kehittynyttä ohjelmistoteknologiaa, jonka sovellusmahdollisuudet laajenevat.  

– Klassisimpia esimerkkejä ovat esimerkiksi sääennusteet, kommunikaatioratkaisut ja satelliittipaikannus, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilaskäyttöön, Anttila nostaa esiin. 

Myös tekoälyn ja kyberturvallisuuden rooli puolustusteknologian kehittämisessä on kasvanut merkittävästi. Järjestelmien digitalisoituessa ja laitteiden välisen kommunikoinnin lisääntyessä kyberturvallisuus on tullut kriittiseksi osaksi puolustusstrategiaa. Tekoäly puolestaan mahdollistaa puolustuksen tehokkaamman organisoinnin ja datan analysoinnin, mikä luo uudenlaisia turvallisuusratkaisuja. 

– Puolustusteollisuuden on tärkeää ottaa mallia tuotelähtöisestä innovoinnista, johon kuuluu esimerkiksi jatkuva parantaminen ja nopeat softapäivitykset asiakaspalautteen pohjalta. Lisäksi kaksoiskäyttöteknologioihin ja niiden tutkimukseen panostaminen varmistaa kehityksen nopeuden, kustannustehokkuuden ja innovatiivisuuden, kertoo Research Lead Tero Kiuru Saabilta. 

Eettisyys ja yhteiskunnallinen vastuu myös yrityksillä 

Yksi keskeinen kysymys puolustusteknologian kehittämisessä on eettisyys ja vastuu.  

– Yrityksenä tunnemme yhteiskuntavastuumme. Keskitymme kehittämään ratkaisuja, joilla autetaan turvaamaan vakaata yhteiskuntaa myös tuleville sukupolville, Anttila painottaa. 

Yhteistyö valtion, tutkimuslaitosten ja puolustusteollisuudessa toimivien yritysten välillä luo edellytykset entistä turvallisemmalle yhteiskunnalle. Puolustusteknologian kehittäminen on osa laajempaa turvallisuuden ekosysteemiä, joka käsittää esimerkiksi kyberturvallisuutta, tiedusteluteknologiaa ja kriisinhallintaa.   

– Meillä on nyt ja tulevaisuudessa hyvät mahdollisuudet kehittää puolustusteknologiaa. Tunnemme omat olosuhteemme ja osaamme yhteistyöllä luoda teknologioita juuri siihen, missä olemme vahvimmillamme, Hyytiäinen toteaa.