Miten pakkaussuunnittelu on muuttunut 10 vuodessa?

Miten pakkaussuunnittelu on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana? Mitkä materiaalitrendit ovat jääneet historiaan ja mikä vie alaa eteenpäin tulevaisuudessa? Sukella pakkaussuunnittelijamme Johanna Kotomäen tarinaan alta! 

Syksyllä 2013, vastavalmistunut Johanna aloitteli uraansa pakkaussuunnittelijana. Huldilla työskenteli tuolloin noin 100 asiantuntijaa, eteläisin toimisto sijaitsi Myyrmäessä, ja lounasta syötiin legendaarisella Allun Grillillä. Etäpalaverit olivat harvinaisia – työ keskittyi asiakkaiden luona käyntiin ja tuotteille suunniteltujen yksittäispakkausten kehittämiseen. 

Taantumasta toipuvassa maassa fokus oli tiukasti kustannustehokkuudessa: puupakkauksia korvattiin vanerilla, vaneria taas pahvilla. Vaimenninmateriaaleissa polypropeeni oli korvaamassa edullisempaa polystyreeniä parempien mekaanisten ominaisuuksiensa vuoksi. Tarvittavan suojauksen määrää pyrittiin puolestaan optimoimaan, jotta hintavaikutus pysyisi kohtuullisena. Pahvilaatikot hohtivat valkoisina, sillä tärkeää oli, että pakkaukset ilmensivät laatua ja puhtautta.  

Tuolloin ympäristöajattelu oli nostamassa myös päätään, mutta riiteli vielä kustannustehokkuuden kanssa. Kuluttajamuovipakkausten kierrätys oli näinä päivinä vielä testiasteella, ja muovien biohajoavuus oli kasvava trendi. Teollisuuspakkausten maailmassa biohajoavat muovit olivat kuitenkin vielä tulevaisuuden lupaus – toimittajilla ei ollut aavistustakaan, milloin nämä innovaatiot voisivat saapua markkinoille.  

Pakkaussuunnittelu globaalien kriisien keskellä  

Viisi vuotta sitten, keväällä 2020, korona ravisteli maailmaa tavalla, johon kukaan ei ollut varautunut. Työntekijät siirtyivät yhtäkkiä etätöihin opettelemaan uutta työtapaa epätietoisuuden vallitessa niin kodeissa kuin yrityksissäkin. Laajat rajoitukset synnyttivät komponenttipulan ja lomautusuutisia kuultiin läpi teollisuuden. Samalla globaali tuotanto ja liikenne hidastuivat, mikä nosti kuljetuskustannukset pilviin. Kun rahtien kysyntä elpyi äkillisesti, seurauksena oli maailmanlaajuinen konttipula.  

Myös pakkausprojektit lyötiin jäihin monessa asiakasyrityksessä, kun uusien tuotteiden lanseeraukset laitettiin hyllylle odottelemaan parempia aikoja. Uusia tuotteita luotiin enemmän ohjelmistopäivityksillä kuin mekaniikkaa muuttamalla. Pakkaussuunnittelussa huomio siirtyi olemassa olevien rakenteiden ylläpitoon: laatuongelmien ratkaisuun ja tuotannon tukemiseen. Korkeiden kuljetuskustannusten myötä alettiin keskittyä yhä enemmän siihen, miten pakkausten optimointi voisi vähentää rahtikuluja. Rahtitilaa säästävien pakkauskokojen suunnittelu nousi keskeiseksi tavoitteeksi useissa keskusteluissa.  

Maailman toipuessa pandemiasta koettiin seuraava kriisi Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Seurauksena syntyneet kaupparajoitteet katkaisivat venäläisen puumateriaalin tuonnin kokonaan, mikä aiheutti vakavia saatavuushaasteita vanerille sekä nosti puun ja pahvin hintoja. Vaneria yritettiin korvata väliaikaisesti eksoottisillakin ratkaisuilla, kuten koivu-poppeli-eukalyptus-yhdistelmällä. Useimmiten valinta kohdistui kuitenkin tuttuihin materiaaleihin. Kevyemmissä pakkauksissa hyödynnettiin pahvia, kun taas raskaammissa siirryttiin takaisin täyspuisiin ratkaisuihin.    

Kohti kestävää, kustannustehokasta ja arvoista viestivää pakkaamista 

Miltä pakkaussuunnittelu näyttää tänään? Materiaalien ja konttien saatavuushaasteet ovat hiljalleen hellittäneet, mutta kustannukset ovat jääneet pysyvästi korkealle. Energian hinnan nousu ja tiukentuvat päästörajoitteet lisäävät painetta kuljetuskustannuksiin. Ympäristökysymykset ovat nyt keskeisessä roolissa yritysten strategioissa ja EU:n päätöksenteossa, mikä näkyy entistä tiukempana pakkausten ja pakkausjätteen säätelynä. EU:n uusi PPWR-lainsäädäntö (Packaging and Packaging Waste Regulation) asettaa eurooppalaisen pakkauskehityksen reunaehdot tuleville vuosille, ohjaten kohti entistä kestävämpiä ratkaisuja. 

Pakkausalan vallitsevaan muutokseen pyritään vastaamaan uusilla tuoteinnovaatioilla. 100 % neitseelliset öljypohjaiset muovit ovat väistymässä kierrätettyjen ja biopohjaisten muovien sekä monien uusien kuitupohjaisten pakkausratkaisujen tieltä. Pahvista taiteltavien rakenteiden lisäksi munakennoista tutut kuituvalokset ovat taas kasvattamassa suosiotaan. Kierrätyspaperista valmistettujen kuituvalosten rinnalle on tulossa elintarvikekäyttöön sopivat, neitseellisestä kuidusta valmistetut kuituvalokset. Näiden lisäksi odotamme puukuidusta vaahdotettujen, levystä leikattavien pakkausmateriaalien mullistavan vaimenninmarkkinoita.    

Yritykset haluavat nyt pakkauksiensa kuvastavan omia arvojaan: valkoiset pahvilaatikot ja muoviset vaimentimet vaihtuvat luonnollisen ruskeisiin laatikoihin ja kuitupohjaisiin sisäosiin. Materiaalimäärän minimointi on myös tärkeää, jotta loppukäyttäjälle jää vähemmän pakkausjätettä jatkokäsiteltäväksi. Nämä muutokset eivät ole ainoastaan ympäristöystävällisiä, vaan myös taloudellisesti kannattavia, mikä antaa kestävälle kehitykselle myös vahvat taloudelliset perusteet.   

Oletko valmis viemään pakkauksesi uudelle vuosikymmenelle? 

Huldin pakkaustiimi suunnittelee edelleen kestäviä pakkauksia yksittäisille tuotteille, mutta yhä useammin projektit laajenevat asiakkaan koko pakkausprosessin kehittämiseen. Viime vuosina olemme toteuttaneet muun muassa  

• Toimitusketjun läpi luotaavia pakkauskartoituksia
• Näyttäviä brändipakkauksia 
• Tuoteperheen pakkauskoon optimointia 
• Yrityksen kaikkia pakkauksia koskevia brändilaatikkouudistuksia 
• Asiakkaan valmistusprosessia tukevia liiketoimintalaskelmia.  

Vaikka eroa 10 vuoden takaiseen toimintaan on käytännön tasolla paljonkin, perusperiaatteet ovat säilyneet samoina. Olemme edelleen toimittajista riippumaton ja pyrimme toimimaan kuin olisimme osa asiakkaidemme omaa tiimiä. Näin voimme auttaa yrityksiä – niin suomalaisia kuin ulkomaisiakin – rakentamaan yhdessä entistä kestävämpää pakkausmaailmaa.  

Ota yhteyttä 

Johanna Kotomäki, , +358 40 827 8688