Suomalaiselle teknologiaosaamiselle kysyntää kaivosalan murroksessa
Kaivosalan kestävän kehityksen tavoitteet ja työvoimapula ajavat kohti rohkeita teknologiaratkaisuja. Sleipner Finland ja Huld vastasivat haasteeseen kehittämällä täyssähköisen ja autonomisen lavetin, joka vie kaivokset askeleen lähemmäs päästöttömyyttä.
Kaivosyhtiöt ovat globaalisti sitoutuneet puolittamaan kaivostoiminnan päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on täydellinen päästöttömyys vuoteen 2050 mennessä.
Fossiiliset polttoaineet ovat yksi suurimmista kaivosteollisuuden päästöjen aiheuttajista. Merkittävä määrä päästöjä syntyy raskaiden koneiden liikuttelusta. Tätä varten suomalainen Sleipner kehitti täyssähköisen ja autonomisen lavetin.
”Yhdellä kaivoksella voidaan vähentää vuosittain jopa 600 tonnia päästöjä pelkästään sähköistämällä koneiden siirtely. Samalla tuottavuus nousee ja huoltokustannukset pienenevät”, havainnollistaa Sleipnerin teknologiajohtaja Teijo Höylä.
Verkostot voimavarana kaivosalan sähköistymisessä
Kaivosteollisuuden sähköistyminen etenee vauhdilla, mutta sen mukana tulee myös haasteita. Täysin uudenlaisen tuotteen kehittäminen on vaatinut luovia ratkaisuja.
”Vaikka kaivoksilla tullaan hyödyntämään sähköä tulevaisuudessa enemmän ja enemmän, ei sähköverkkoa kannata rakentaa kaikkialle. Meidän ratkaisullamme voidaan kuljettaa myös isoja varavirtalähteitä kaivoksille ja vaihtaa niitä tarvittaessa ilman ihmisvoimaa,” Höylä kertoo.
Sähköistymisen myötä koko laitekirjo muuttuu, ja murros ulottuu kaikkialle, missä koneita käytetään. Tämä vaatii monipuolista osaamista koko tuotekehityksen elinkaaren ajalle.
”Harva projekti on nykyään enää sellainen, joka ei liittyisi sähköistykseen. Huldilla voimme auttaa kumppaneitamme koko suunnittelun kirjossa mekaniikasta ohjelmistoihin”, kertoo Head of Electrification Mika Sorri Huldilta.
Lavetin tuotekehitystyö perustuu pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Höylän mukaan suomalaisten yritysten vahvuutena on kulttuuri, jossa kaikkea osaamista ei tarvitse etsiä yhden yrityksen sisältä. Alihankintaverkostot nähdään Suomessa voimavarana.
“Kaikkia oppirahoja ei tarvitse maksaa itse, kun tarvittavaa osaamista voi löytää verkostoista.”
Turvallista autonomista teknologiaa
Työkoneiden automatisaatiolla voidaan vastata kaivosalaa vaivaavaan työvoimapulaan. Ensimmäisiä täysautomatisoituja kaivoksia löytyy jo maailmalta, muun muassa Australiasta ja Yhdysvalloista.
”Autonomisuus säästää aikaa, pienentää käyttökuluja ja tehostaa liiketoimintaa, kun ihmisten asiantuntemusta voidaan hyödyntää muissa tehtävissä”, Höylä korostaa.
Autonomisten laitteiden toiminnallisen turvallisuuden huomioiminen on keskeistä, jotta onnettomuuksia ja vahinkoja voidaan estää. Huldin turvallisuusasiantuntija Ville Emmes korostaa, että riskianalyysi ja oikean autonomian tason määrittäminen ovat ratkaisevia tekijöitä turvallisen ja kustannustehokkaan tuotteen kehittämisessä.
“Autonomian taso on tärkeä määrittää – mitä päätöksiä kone saa tehdä itse ja mitä muita toimenpiteitä, kuten etäohjausta, vaaditaan riittävän turvallisuuden saavuttamiseksi ja riskien välttämiseksi. Kaivoksilla riskejä voidaan välttää esimerkiksi rajaamalla toiminta-alue siten, ettei alueella ole ihmisiä samaan aikaan, kun koneet työskentelevät.”
Ensimmäiset täyssähköiset autonomiset lavetit tulevat käyttöön kaivoksille vuonna 2026.
Lue lisää Sleipnerin ja Huldin yhteistyöstä.
Sleipner Finland työskentelee yhdessä kaivos- ja louhintateollisuuden asiakkaiden kanssa globaalisti tarjoamalla innovatiivisia ja kestäviä teknologiaratkaisuja. Huld suunnittelee turvallisia, laadukkaita ja kestäviä teknologisia tuotteita ja ohjelmistoja asiakkaille teollisuudesta avaruuteen.
Huld ja Sleipner ovat tehneet yhteistyötä Sleipnerin täyssähköisen ja autonomisen lavettiuutuuden tuotekehityksessä.